Ähtärin pandat ovat olleet otsikoissa pitkin viikkoa rahoituskiistan takia. Kiista sai alkunsa, kun valtiovarainministeriön pandoja koskeva rahoitus jouduttiin perumaan runsaan kritiikin vuoksi. Keskusteluun on noussut pandojen palautus takaisin Kiinaan, ja tänään Ähtärin eläinpuiston hallitus päätti aloittaa valmistelut kahden isopandan Lumin ja Pyryn palauttamiseksi.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan panda-asiassa joutuu miettimään eläinten hyvinvoinnin ja budjettikustannusten lisäksi myös sitä, että suuttuvatko kiinalaiset, jos pandat palautetaan.
– Kiinan ulkopolitiikassa on sellainen pieni arvaamattomuusulottuvuus. Me ei oikein voida tietää, että mistä asioista Kiina saattaa suuttua niin, että sillä onkin yhtäkkiä kauppapoliittisia vaikutuksia, sanoo Teivainen Ylen aamussa.
Teivainen punnitsee, että ajatellaanko Kiinassa, että kiittämättömät suomalaiset ei haluakaan pitää meidän pandoja.
– ”Hyvä tavaton! Tämä täytyy ottaa kauppapolitiikassa huomioon”, Tevainen luonnehtii Kiinan mahdollista reaktiota.
Teivainen muistuttaa, että Kiinan pelko on kuitenkin Suomen uuden idänpolitiikan yksi ulottuvuus.
Teivainen pohtii, että Suomen pandojen kanssa voi olla käynyt samoin, kuin esimerkiksi Afrikan maiden Kiinan kanssa solmimissa kauppasopimuksissa, joissa ei aluksi näytä olevan ehtoja, mutta yhtäkkiä huomataan, että kyllä siellä pienellä printillä lukikin jotain, ja kiinalaiset ottivatkin satamat haltuun.
– Pandojen kanssa on käynyt ehkä vähän samalla tavalla, kun huomataan, että niistähän tulee paljon kaikenlaisia kuluja ja muuta, niin nyt ollaan vähän sitten hankalassa tilanteessa, Teivainen summaa.
Suomi ei halua suututtaa Kiinaa
Teivaisen mielestä panda-asia on johtanut tilanteeseen, jossa on hyvä punnita Suomen pelkoa Kiinaa kohtaan.
– Kyllähänä tämä on sellainen pikkutilanne, jonka puitteissa on hyvä pohtia sitä, että missä määrin Kiinan pelko on sellaista, että ollaan mielin kielin Kiinan edessä, sanoo Teivainen.
Teivaisen mukaan Suomessa on tullut näkyvämmäksi esimerkiksi turvallisuuspoliittinen demokratiajousto ja turvallisuuspoliittinen ihmisoikeusjousto.
– Kiinan suuntaan ollaan aika hiljaa joistakin asioista. Ei haluta suututtaa, ei puhuta ihmisoikeuksista tai hyökkäyssodista, Teivainen toteaa.
Teivainen pohtii, onko taustalla pelko Kiinaa kohtaan.
– Sillä tavalla, että sieltä tulee jotakin vastapakotteita, jos me hermostutetaan heidät, Teivainen sanoo.
Nyt Teivaisen mukaan Suomessa halutaan olla aika hyvissä väleissä Kiinan kanssa, eikä maata kauheasti ärsytetä.
Mikä on Kiinan merkitys Suomelle tulevaisuudessa?
Teivaisen mukaan ilmastonmuutoksen eteneminen voi korostaa Kiina-politiikkaa Suomessa. Kun jäätiköt sulavat entisestään, niin katseet kääntyvät koillisväylään, jossa suomalaisilla on ollut roolia sen avaamisessa ja tutkimisessa.
– Kun Kiina pääsee kuljettamaan kauppatavaroitaan tuolta Venäjän pohjoispuolelta merta pitkin, niin siinä Pohjois-Suomi ja Suomen arktinen ulottuvuus saattavat saada sellaisen kauppapoliittisen ja strategisen aspektin, jossa Kiinan merkitys kasvaa entisestään, selventää Teivainen.
Teivaisen mukaan tämä on yksi esimerkki siitä, miten tulevaisuudessa meidän idän politiikka voi olla enemmän Kiina-politiikkaa.
– Ja kyllä tämä otetaan suomalaisessa suunnittelussa jo tuolla valtiotasolla huomioon, Teivainen sanoo.
Lue myös: