WASHINGTON Vajaa kuukausi sitten työnsä aloittanut Yhdysvaltain uusi kansanedustuslaitos vaikuttaa aiempiakin polarisoituneemmalta. 118. kongressi on harvoja aihepiirejä lukuunottamatta riitaisa niin sisä- kuin ulkopolitiikassa.
Yksi näistä sovun aiheista on Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys.
– Yleinen näkemys täällä on, että Suomen ja Ruotsin ei tarvitse olla huolissaan suurimman Nato-maan tuen osalta. Yhdysvaltain hallinto on sataprosenttisen sitoutunut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen, toimittaja Vago Muradian sanoo.
Puolustuspolitiikan sisäpiiriläisenä tunnetun Muradianin podcast on yksi Washingtonin politiikan piirien kuunnelluimmista ja siteeratuimmista ohjelmista tällä hetkellä.
Yhdysvaltain ulkoministeriö ja Valkoinen talo ovat viime viikkoina tuoneet useassa yhteydessä ilmi kantansa siitä, että Turkin ja Unkarin tulisi ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyydet pian.
27 senaattoria sekä demokraatti- että republikaanipuolueesta vaatii yhteisessä kirjeessään, että Yhdysvallat jäädyttää kaavaillut hävittäjäkaupat Turkkiin siihen saakka, kunnes Turkki on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden.
Kongressissa erilaisia Turkin kovistelijoita
Muradianin mukaan Yhdysvaltain johdossa ja kongressissa lähdetään edelleen siitä, että Pohjoismaat pääsevät jäseniksi yhdessä ja samanaikaisesti. Washingtonin tarkkailijat uskovat, että presidentti Joe Biden ja Valkoinen talo laittavat tarvittaessa arvovaltansa peliin Turkin saamiseksi ruotuun.
Se tarkoittaa myös pehmitystyötä kongressissa. Bidenin hallinto haluaa solmia F-16 -kaupat Turkin kanssa. Se toisi Bidenin vaalikampanjassaan lupaamia työpaikkoja Yhdysvaltoihin.
Kauppa olisi arvoltaan vajaat 19 miljardia euroa eli yli kaksi kertaa suurempi kuin Suomen F-35 -kauppa.
Yhdysvallat asetti Turkin asevientikieltoon vuonna 2019 sen jälkeen, kun Turkki osti S-400-ohjuspuolustusjärjestelmän Venäjältä. Kiellon perusteluna oli myös se, että Turkki saattaisi käyttää aseita Yhdysvaltain kurdiliittolaisia vastaan.
Edellinen kongressi poisti kiellon viime syksynä, ja Bidenin hallinto kertoi haluavansa myydä hävittäjiä Turkille.
Hävittäjäkauppojen jäädyttämistä Nato-ratifiointiin saakka vaatineiden 27 senaattorin lisäksi kongressissa on pieni, mutta äänekäs joukko, joka haluaisi pitää ehdottoman asekiellon voimassa.
Tämän joukon puuhamies on senaatin ulkoasiainvaliokunnan johtaja, demokraatti Bob Menendez.
– Hallinnon uskotaan taivuttelevan Menendezin kauppojen kannalle. Se taas toimisi pehmentäjänä Turkin suuntaan ratifiointien osalta. Lähes kaikki Washingtonin strategisissa piireissä haluavat tämän tapahtuvan lähiaikoina, Muradian sanoo.
Edustajainhuone vielä kysymysmerkki
Yhdysvaltain senaatti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet viime elokuussa lähes yksimielisesti, äänin 95–1.
Demokraatit säilyttivät enemmistönsä senaatissa marraskuun välivaaleissa. Edustajainhuoneen puolella valta vaihtui republikaaneille.
Capitol-kukkulan tapahtumia työkseen seuraava Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala sanoo, ettei uuden republikaanienemmistön vaikutusta käytännössä pysty vielä arvioimaan.
– Minusta tuntuu, että edustajainhuoneessa prosesseista tulee työläämpiä, varmasti retorisesti räiskyvämpiä. Uskon kuitenkin, että perustyö siellä tulee tehdyksi.
Hautala varoo vetämästä pikaisia johtopäätöksiä uudesta kongressista, mutta sen tukeen Suomen Nato-jäsenyydelle hän kertoo luottavansa.
– Siitä ei tullut missään vaiheessa puolueiden kiistakapula, vaan kanta oli käytännössä yksimielinen. Yhdysvaltain juridinen päätös Suomen Nato-jäsenyydestä on sitova ja se on myös heidän kansainvälinen linjansa. Minusta näyttää selvältä, että he noudattavat sitä jatkossakin, Hautala sanoo.
Juttua on täydennetty 3.2. kello 10.40. Tekstiin lisätty 27 senaattorin kirje ja otsikkoa muutettu sen mukaisesti.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 4.2. kello 23:een saakka.