Eduskunnan lehterillä olivat tunteet pinnalla, kun kansanedustajat hyväksyivät keskiviikkona uuden translain selvin lukemin.
Sukupuolivähemmistöjä edustavan Trasek ry:n puheenjohtaja Kasper Kivistö kertoo Ylelle, että hän pystyi tuskin hengittämään ratkaisun hetkellä.
– Tuolla tuli itku, kun tajusi, että se on oikeasti mennyt läpi. Olen tehnyt lain parissa töitä seitsemän vuotta vuotta ja se on nyt yhdessä etapissa. Onhan tämä aika hurja fiilis. Kuin olisi olympiakultaa saanut, Kivistö kuvailee.
Kivistön mukaan hetki oli täynnä tunnetta sen takia, ettei laki ole vain tekninen tai teoreettinen kysymys. Transaktiiveille se on omaa elettyä elämää, perheenjäseniä tai ihmisiä, joille palveluja tarjotaan.
– Näemme konkreettisesti muutoksen mitä tapahtuu. Tämä on henkilökohtainen asia sen lisäksi, että tämä on kansallisesti tärkeä askel.
Kivistö sanoo olleensa yllättynyt äänten jakautumisesta. Laki sukupuolen vahvistamisesta meni läpi äänin 113–69.
– Moni ei kertonut kantaansa etukäteen, mutta siellä oli sellaisiakin lain puolesta äänestäneitä, joita en ehkä olettanut. Se meni selkeällä enemmistöllä läpi ja se oli tosi positiivinen yllätys, Kivistö sanoo.
Kivistö oli tyytyväinen siihen, että monet oppositiopuolue kokoomuksesta olivat lain takana. Kivistö korostaa, että ihmisoikeudet eivät ole poliittista peliä, joten tässä kohtaa ei pitäisi ajatella hallitus-oppositiorajoja.
– Me puhutaan ihmisoikeusloukkauksista ja niiden purkamisesta. Silloin kaikkien pitää puhaltaa yhteen hiileen.
Vaikka laki hyväksyttiin, työtä jäi vielä jäljelle. Uuden sukupuolensa voi vahvistaa täysi-ikäisenä. Alaikäiset transsukupuoliset jätettiin lain ulkopuolelle, mutta hyväksytyn lisälausuman mukaan heidän hyvinvointiaan tulee seurata.
– Translapset ja -nuoret tulevat tulevaisuudessa tarvitsemaan sukupuolen juridisen vahvistamisen. Sitä lähdemme seuraavaksi työstämään. Nyt kun on velvoite seurata heidän hyvinvointiaan, on tärkeää ettei heitä unohdeta, Kivistö muistuttaa.
Tanja von Knorring on tyytyväinen, kun ihmisoikeudet toteutuvat
– Olo on helpottunut. Erityisesti viime metreillä tässä käytiin kovaa keskustelua, joka on ollut hyvinkin ahdistavaa ja epäasiallista, sanoo Tanja von Knorring, valtakunnallisen Transfeminiinit-yhdistyksen puheenjohtaja ja yksi sen perustajista.
Knorringin mielestä tärkeintä on se, että uuden lain myötä juridinen sukupuolen vahvistaminen saadaan nyt erotettua lääketieteellisestä prosessista.
– Suomi on vihdoin liittynyt niiden kahdenkymmenen maan joukkoon, joissa on ihmisoikeuksia kunnioittava lainsäädäntö.
Hyrkkö iloitsi itsemääräämisoikeuden vahvistumisesta
Eduskunnan sateenkaariverkoston puheenjohtaja Saara Hyrkkö (vihr.) sanoo olevansa valtavan iloinen siitä, että eduskunnan selkeä enemmistö tunnisti asian merkityksellisyyden pienelle joukolle.
– Aina kun sateenkaari-ihmisten oikeuksia on eduskunnassa parannettu tai korjattu, vastustus on ollut voimakasta. Niin tälläkin kertaa. Olen tosi huojentunut siitä, että lopputulos oli tämä, Hyrkkö toteaa.
Hyrkkö nostaa tärkeimmiksi asioiksi lisääntymiskyvyttömyyden poistumisen ja juridisen sukupuolen erottamisen lääketieteellisistä hoidoista.
– Tämä tarkoittaa, että transihmisten itsemäärämisoikeus vahvistuu. Pidän myös tärkeänä, että eduskunta hyväksyi lausuman alaikäisten transihmisten asemasta. Että siihen paneudutaan tulevilla hallituskausilla.
Läpi meni lausuma, jossa eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi ja valmistelee tarvittavat säädösmuutokset transsukupuolisten lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden edistämiseksi sukupuolen vahvistamisessa. Äänet jakautuivat 93–83.
Kalli ei usko hallitusyhteistyön vaikeutuvan
Hallituspuolue keskustan rivit jakautuivat odotettavasti äänestyksessä. 13 kansanedustajaa äänesti vastaan, 12 puolesta. Ryhmäjohtaja Eeva Kalli (kesk.) antoi äänensä lain hyväksymisen puolesta.
– Etukäteen oli tiedossa, että tämä on asia, joka jakaa näkemyksiä meidän ryhmän sisällä ja se näkyi tuloksessa. Meidän äänet jakautuivat puolet ja puolet. Oleellista oli, että enemmistö oli uudistuksen takana ja se toteutuu.
Kalli kertoo, että hänelle oli tärkeää, ettei laki edellytä keneltäkään pakkosterilisaatiota. Siksi lakia piti uudistaa.
Kalli ei usko, että keskustan äänestyskäyttäytyminen jättää hallitusyhteistyöhön säröjä. Se, että keskustan edustajat voivat äänestää oman kantansa mukaan oli tiedossa jo hyvissä ajoin.
Suurin osa kokoomuksen edustajista, 26 äänesti lain puolesta, kymmenen äänesti hylkäämisen puolesta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) oli yksi heistä.
Laiho perustelee kantaansa lain puutteellisella valmistelulla, monilla ongelmakohdilla sekä vaikutusarvion puuttumisella.
– Itse pidin hankalana sitä, että tähän sisällytettiin alaikäisiä koskeva lausuma. Äänestyspäätökseni oli selvä, kun tämä liitettiin mukaan. En näe lainsäädännön ulottamista alaikäisiin lapsen edun mukaisena. Lapsille ja nuorille pitää taata kasvurauha ja se, että he voivat muodostaa identiteettiään rauhassa, Laiho sanoo.
Ylen toimittaja Sara Salmi kiteyttää videolla, mikä translaissa muuttuu.
Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.