Tulisijat käyvät kuumina ja päästöt ovat lisääntyneet, sillä osa polttaa pesässä yhä mitä sattuu

Suomen yli kaksi miljoonaa tulisijaa ovat olleet tänä talvena kovalla käytöllä, mikä on saanut päästötkin voimakkaaseen nousuun.

Energiakriisi syöksi puunpolton valtavaan kasvuun, ja se on heikentänyt pientaloalueilla ilmanlaatua tavallista talvea enemmän.

Myös valituksia savuhaitoista ja naapurin puunpoltosta on kirjattu kunnissa paikoin aiempaa enemmän.

Vaikka puunpolton pienhiukkasten terveysriski tunnustetaan, niiden mittaaminen on kunnissa edelleen melko vähäistä.

Poltosta syntyy THL:n tutkimusten mukaan aina myös soluille myrkyllisiä sekä syöpävaarallisia yhdisteitä, eikä päästörajoja poltolle ole.

– Puunpolton haittojen vähentämiseksi pitäisi ponnistella enemmän, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi.

Yli-Tuomen mukaan suurin osa kaupunkien mittauspisteistä sijaitsee lähellä liikennettä, jota on ennen pidetty tärkeimpänä päästölähteenä.

– Toivottavasti jatkossa yhä useamman paikkakunnan pientaloalueella mitataan pitoisuuksia, Yli-Tuomi sanoo.

Kunnille mittauslaitteita vuokralle?

Viime vuosina asuinalueiden kiinteitä ulkoilmamittauspisteitä on lisätty. Tällaisia on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla useampia.

Ihmisten altistumisen kannalta tärkeintä olisi kuitenkin mitata pitoisuuksia sisätiloissa. Tällaisia laitteita THL:n erikoistutkija Yli-Tuomi arvelee olevan kunnissa heikosti.

Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan suomalaiset viettävät vuorokaudesta keskimäärin 16 tuntia kotona sisällä.

Vaikka naapuruston puunpoltosta aiheutuvat hiukkaspitoisuudet ovat ulkoilmassa suuremmat kuin sisäilmassa, pitkä aika tekee kotona sisällä tapahtuvasta altistumisesta tärkeimmän.

THL kartoittaa kevään aikana kuntien tarvetta ja mahdollisuuksia mitata pienhiukkaspäästöjä.

Viranomaisille on lähdössä kartoitus, jossa kysellään muun muassa puunpolton ilmansaasteista, savuvalituksista ja siitä, onko kunnissa tarvetta sisätiloissa tehtäville mittauksille.

Yhtenä ajatuksena on, että kunnille voitaisiin vuokrata päästöjen mittauslaitteita, sillä ne ovat kalliita.

Lisää: Tuore tutkimus: puunpoltto heikentää ilmanlaatua merkittävästi pientaloalueilla – tutkija: ”Puunpolttoon verrattuna liikenne alkaa olla puhdasta”

Tulisijasta näkee, mitä on poltettu

Nuohous ja Kiinteistöpalvelu NKH:n nuohooja Jyri Keski-Huikku on oppinut tunnistamaan tulisijasta ja hormista, mitä siellä on poltettu.

Keski-Huikun mukaan pelkän haavan polttaminen ei nokea hormeja, koivun tuohi taas nokeaa. Jugurttipurkit, aikakauslehdet ja muut väärät poltettavat jättävät jälkiä, jotka harjaantunut silmä tunnistaa.

Päästöjen vähentämiseksi tärkeintä olisi Keski-Huikun mukaan polttaa oikeanlaista puuta ja sytyttää tulisija oikein.

Kun klapit on myyty klapitoimittajalta loppuun, oma vaja on tyhjä ja sähkön hinta huolettaa, saattaa roskalavalta ilmaiseksi saatava rakennusjäte houkuttaa. Keski-Huikku pitäisi kuitenkin käsitellyn puun kaukana tulisijoista.

– On lakattua puuta, saunapaneelia ja käsiteltyä rakennusjätettä. Ne ovat vihoviimeisiä, mitä tulisijaan saa mennä lykkäämään.

Keski-Huikku kehottaa tuomaan puut sisälle pari päivää ennen polttamista, jotta pintakosteus haihtuu. Ja pitämään tulisijan puhtaana.

– Kaikki puu palaa, kunhan se on kuivaa ja käsittelemätöntä.

Ja pienhiukkasia syntyy vähemmän, kun oikeanlaiset puut sytytetään oikein.

– Sytytä päältäpäin. Sillä estetään se, ettei koko kylä ole savun peitossa.

Tavat istuvat tiukassa

Tarja Yli-Tuomen mukaan päästöjä kyetään vähentämään, jos oikea polttotapa tiedostetaan.

– Puunpoltossa syntyy terveydelle haitallisia pienhiukkasia aina. Polttotavoilla on suuri merkitys sille, paljonko niitä syntyy. Puhtaammalla poltolla voidaan oleellisesti vähentää haittoja, sanoo THL:n erikoistutkija Yli-Tuomi.

Pitkään käytössä olleet tavat istuvat tiukassa.

– On totuttu sytyttämään maitopurkeilla ja mainoslehtisillä. Tapojen muuttaminen vie aikaa, huomauttaa erikoistutkija.

Naapureille ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa.

– Ei se käy päinsä, että 10 tuntia päivässä tohotetaan tulisijaa, missä vielä poltetaan kaikkea mahdollista ratapölkyistä lähtien.

Keinoina neuvonta, tarkastus ja valistus

Puunpolton savuhaitoista on tehty valituksia aiempaa enemmän muun muun Kokkolassa.

Vaasan ympäristötoimessa varauduttiin valitusryppääseen, mutta toisin kävin: valituksia on kertynyt edellisvuosien tahtiin eli kymmenkunta.

Vaasassa ilmiön uskotaan selittyvän osittain naapurisovun säilyttämisellä.

– Jos itsekin lämmittää tulisijojaan, on korkeampi kynnys valittaa naapurin satunnaisista savuhaitoista, arvelee vt. ympäristöjohtaja Esa Hirvijärvi.

Lisää: 650 tutkijaa vaatii: puunpoltto energiaksi on lopetettava

Kuntien terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisilla ei ole juuri mittauslaitteita pienhiukkaspäästöjen havaitsemiseen. Keinot puuttua haittoihin ovat myös vähäiset.

Isossa osassa kuntia on käytössä samanlainen keinovalikoima: valistus, tarkastukset ja neuvonta.

Kunnissa ilmanlaatua eli lähinnä liikenteen päästöjä tarkkaillaan mittauspisteillä, mutta ne eivät kerro, paljonko ilmassa leijuu puunpoltosta tulleita pienhiukkasia.

Esimerkiksi Kokkolassa tai Vaasassa mittauspisteet eivät ole pientaloasutuksen keskellä.

– Emme tiedä, paljonko puunpolton päästöjä ilmassa leijuu, sillä niitä ei pystytä erottelemaan, sanoo Kokkolan johtava ympäristötarkastaja Juhani Hannila.

Tutkija Tarja Yli-Tuomen mielestä puunpolton haittojen vähentämiseksi ei ponnistella tarpeeksi

Kukaan ei tiedä mitä tulisijoissa poltetaan

Yksi viranomaiskeino on jakaa savuhaittaongelmista kärsivälle alueelle ohjeet postilaatikoihin oikeaoppisesta puunpoltosta.

Näin toimitaan, jos savunaiheuttajaa ei kyetä nimeämään.

Jos taas savunlähde tiedetään, haitasta kärsijää kehotetaan pitämään päiväkirjaa muutama viikko, sanoo Vaasan ympäristöjohtaja Esa Hirvijärvi.

– Ylös kirjataan, miten usein savusta kärsitään ja mikä on haitan aste. Sen jälkeen yhteys savuhaitan aiheuttajaan. Mutta silloinkin lähtökohtana on neuvoa ja selvittää asia yhteisymmärryksessä, kuvailee Hirvijärvi puuttumiskeinoja.

Naapurustossa herkästi havaitaan, kun tulipesässä palaa muutakin kuin sinne kuuluvaa tavaraa. Kitkerä haju paljastaa

Hanna Latva-Kiskola

Kuntalaisia kehotetaankin kunnissa ensisijaisesti keskustelemaan ongelmatilanteista naapurin kanssa.

Mutta mistä kunnan ympäristöviranomaiset tietävät, mitä ihmiset pesissään polttavat?

– Eivät mistään. Naapurustossa herkästi havaitaan, kun tulipesässä palaa muutakin kuin sinne kuuluvaa tavaraa. Kitkerä haju paljastaa. Silloin poltossa voi olla jätettä, kuten maitopurkkeja ja muovia, vaikka ei saisi, toteaa Seinäjoen ympäristönsuojelujohtaja Hanna Latva-Kiskola.

Kokkolassa on saatu omakotitaloasujia kiinni jäteöljyn ja lastulevynkin polttamisesta.

Ympäristötoimet ainakin pohjalaismaakunnissa tekevät yhdessä terveysvalvonnan kanssa myös tarkastuskäyntejä, jos herää epäilys, että tulipesässä poltetaan käsiteltyä puuta, jäteöljyä tai suuria määriä pahvia.

Silloin voidaan antaa myös kehotus polton lopettamisesta. Kuitenkin tulipesän käyttökieltoja annetaan valtakunnantasolla ani harvoin.

Tutkimusten mukaan puun pienpoltto on suurin pienhiukkasten lähde Suomessa.

Arvioiden mukaan se aiheuttaa vuosittain noin 200 ennenaikaista kuolemaa. Viime vuonna Suomessa tapahtui Onnettomuustietoinstituutin mukaan lähes 190 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 18. helmikuuta kello 23 asti.