Vanhojen tanssit on säilyttänyt suosionsa lukiolaisten keskuudessa.
Esimerkiksi Seinäjoen lukiossa tanssii nyt perjantaina jälleen 254 nuorta, mikä on vähän viime vuotta enemmän.
Osa tanssii jopa moneen kertaan, kertoo vanhojen tanssikurssia vuosia vetänyt liikunnanopettaja Jaana Kuoppala.
– Meillä on poikia, jotka ovat menneet lukion läpi tanssien, jopa neljä kertaa, nauraa Kuoppala.
Meillä on poikia, jotka ovat menneet lukion läpi tanssien
Jaana Kuoppala
Kyse on siitä, että enemmistö lukiolaisista on tyttöjä ja pojille on pareina kysyntää. Siitä syystä myös tyttöparit ovat yleisiä.
Vanhojen tanssien varsin muuttumattoman perinteen sisällä sukupuolten moninaisuus tuo siihen oman mausteensa. Tansseja opeteltaessa puhutaan yhä usein tytön ja pojan rooleista, vaikka osa ei koe olevansa kumpaakaan.
– Tiedän, että osa kollegoista on siirtynyt käyttämään termejä viejä ja seuraaja. Seinäjoella mennään toistaiseksi enemmistön mukaan, kertoo Jaana Kuoppala.
Jokaisen kurssin alussa aiheesta keskustellaan ja tuodaan esille, että jokaista arvostetaan omana itsenään.
– Tämähän kuin teatteria, yksi tekee pojan ja toinen tytön roolin.
Jokainen saa tanssia missä roolissa haluaa.
Viime viikolla eduskunta hyväksyi sukupuolen vahvistamista koskevan lain eli niin sanotun translain. Laki tarkoittaa, että juridisen sukupuolen voi vahvistaa oman selvityksen perusteella.
Vaasassa saa tanssia kenen kanssa haluaa
Vaasassa vanhojen tanssit järjestettiin viime perjantaina Vaasan Sähkö Areenalla.
Vaasassa tytöt voivat tanssia tyttöjen ja pojat poikien kanssa niin halutessaan, toteaa lyseon lukion rehtori Jaakko Perttu.
– On tyttöpareja, mutta ehkä se johtuu siitä, että tyttöjä on enemmän.
Entä ovatko pojat tanssineet keskenään?
– En ole kiinnittänyt asiaan huomiota. Voivat tanssia. Nykyään voi tanssia kenen kanssa haluaa.
Pukeutumiseenkaan ei Pertun mukaan ole lukion puolelta mitään “koodeja”. Nuoret satsaavat pukeutumiseen, mutta tanssilattialla nähdään myös persoonallisia asuja.
Sekin käy, jos tyttö haluaa pukeutua pojaksi tai poika tytöksi.
– Jos niin haluaa. Siihen ei ole mitään rajoituksia. Jollain tytöllä on saattanut olla kravatti. En ole sillä tavalla kiinnittänyt tuohon asiaan huomiota, tai että se olisi jäänyt mieleen, rehtori sanoo.
Kokkolassa on ollut aina tyttöpareja
Kokkolassa parinmuodostukseen suhtaudutaan lukion rehtorin Markku Anttilan mukaan sukupuolineutraalisti.
Anttila toteaa, ettei sukupuoli ole noussut keskusteluissa erityisemmin esiin. Suurin osa tanssipareista on tyttö–poika-pareja.
– Tyttöjä osallistuu tansseihin vähän enemmän kuin poikia, joten ehkä sen vuoksi tyttöpareja saattaa olla joukossa. He voivat olla hyviä kavereita tai tuntea toisensa, tai ei ole ollut poikia ja he ovat muodostaneet parin.
Anttila ei yhtäkkiä muista, että pojat olisivat tanssineet keskenään, mutta vuosien aikana tyttöpareja on ollut aina tanssijoiden joukossa.
Varsinaista pukukoodia ei vanhojen tansseille ole Kokkolassakaan, mutta lukiolaiset pukeutuvat rehtorin mukaan silti melko yhtenäisesti.
Se tarkoittaa usein korkeita kustannuksia, vaikka pukuja myös kierrätetään ja lainataan.
– Me yritämme tuoda sitä viestiä, että tansseihin voi osallistua, vaikka ei tekisi niin suurta taloudellista satsausta. Moni haluaa silti satsata, Anttila toteaa.
Tyttöpareista toinen saattaa hänen mukaansa pukeutua niin sanotusti poikien väreihin.
– Ei välttämättä samalla tavalla kuin pojat, mutta väreiltään tummempaan asusteeseen. Tai housuihin, mutta ei niin kuin pojat tyypillisesti pukeutuvat.
Suurin osa ikäluokasta tanssii
Vanhojen tanssit on lukiolaiselle vapaaehtoinen kurssi.
Tänä vuonna sen suoritti Vaasassa 222 lyskalaista. Lyseon lukiossa 243 toisluokkalaista.
Viime vuonna 264 “kakkosesta” tanssi 227 nuorta.
– Pääosa ikäluokasta tanssii. Se on odotettu tapahtuma, ja siitä kertovat myös nuo luvut, Jaakko Perttu toteaa.
Myös Kokkolassa valtaosa ikäluokasta tanssii. Rehtori Markku Anttila kertoo, että heillä 350 opiskelijasta noin 250 osallistuu vanhojen tansseihin.
– Osallistumisaktiivisuus on ollut aika samanlaista viime vuosina. Siinä en ole huomannut muutosta.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 10. helmikuuta kello 23 asti.