Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Suomi on englannin taidoissa maailman huippua, mutta matkailumaa Espanja sijalla 33 – suomalais-espanjalainen perhe löytää syyn historiasta

Espanjassa englannin osaaminen on EU:n heikointa Italian ja Ranskan ohella. Suomalais-espanjalaiset pariskunnat etsivät syitä muun muassa kansallismielisistä asenteista.

Poika syö leipää.
Madridilainen Canomanuelin perhe on jo suunnitellut vuoden ikäisen Ralph-poikansa kielikoulutusta. Kuva: Eino Leskinen / Yle
  • Auli Leskinen

MADRID Madridilainen Paula ja Rafael Canomanuelin perhe pohtii vuoden ikäisen Ralph-poikansa kielikoulutusta.

Suomalainen äiti ja espanjalainen isä uskovat kaksikielisen kodin olevan perusta muiden kielten oppimiselle.

– Haluamme kasvattaa hänet monikieliseksi. Ralph oppii suomen ja espanjan kotona. Sujuva englannin taito on tärkeä.

– Kiinan kielen tunteja hän on jo vähitellen saanut, vaikka pieni onkin. Minusta hänen olisi hyvä oppia myös venäjää. Se on suuri kieli, sanoo Paula Canomanuel.

Espanjassa vieraiden kielten oppimista rasittaa historia. Paulan ja Rafaelin mukaan espanjalaiset ovat kauan tuudittautuneet ajatukseen, että espanja on maailmankieli ja se riittää.

Paula ja Rafael Canomanuelin perheessä on erilaisia näkemyksiä siitä, miten espanjalaiset suhtautuvat englannin kieleen.

Paulan mielestä espanjalaiset eivät halua puhua englantia. Rafael kiistää.

– Ei, ei se niin mene. Halua löytyy, mutta taitoa puuttuu. Me espanjalaiset olemme aina vieneet kieltä rajojemme ylitse. Olemme konkistadoreja eli valloittajakansaa, Rafael sanoo.

– Laskekaa jo toki aseenne. Ette te enää ole valloittajia, Paula heittää.

– Myönnetään nyt, että espanja on maailmankieli. Sitä puhutaan Etelä-Amerikassa ja Yhdysvalloissa, Rafael toteaa.

Mies, nainen ja lapsi terassilla pöydän ääressä. Nainen ja lapsi nauravat.
Paula ja Rafael Canomanuel kinastelevat leikkimielellä espanjalaisten kieliasenteista. Ralph-poika on tottunut torikokouksiin. Kuva: Eino Leskinen / Yle

Espanjalaistyylisiin torikokouksiin tottunut Ralph istuu isänsä sylissä. Koulunpenkkiä enemmän kiinnostavat muumilelu ja lautasella olevat herkut.

– Ei meillä Espanjassa ole mitään englantia vastaan. Toivon lapselleni parhaan mahdollisen koulutuksen ja laajan kielitaidon, joka auttaa häntä, Rafael Canomanuel toteaa.

Iina ja Javier ovat tyytyväisiä kaksikieliseen päiväkotiin

Omaa arkkitehtitoimistoa kotinsa yläkerrassa Madridissa vetävät Iina Immonen ja Javier Pardo luottavat Madridin autonomisen hallintoalueen kaksikieliseen varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Perheen kaksivuotias Javier on englantilais-espanjalaisessa päiväkodissa.

– Jo ovella lapsia tervehditään kahdella kielellä. Kahtena päivänä viikossa on englannin kielikylpy, sanoo Iina.

– Työntekijät eivät vaihdu jatkuvasti. Javierilla on sama ryhmäjohtaja monta vuotta, Javier kiittelee.

Iina Immosen ja Javier Pardon poika Javier oppii englantia jo päiväkodissa.

Iina ja Javier iloitsevat siitä, että kaksikieliset koulut ovat maksuttomia ja osa julkista peruskoulua.

Englannin puute ei haittaa tahtia myöskään suvun kesken. Perhe suhtautuu huumorilla tilanteisiin, joita englannin kielen puute tuo kahden maan sukuun.

– Iinan vanhemmat puhuvat englantia, minun vanhempani eivät, sanoo Javier.

– Meillä on silti todella hauskaa yhdessä, Iina komppaa nauraen.

– Pannaan pöytään espanjalaisia herkkuja ja hyvää viiniä, niin juttu luistaa. Vanhempani rohkaistuvat samalla oppimaan englantia. Iinan äiti opiskelee espanjaa Suomessa, Javier lisää.

Mies ja nainen keittiössä.
Iina Immonen ja Javier Pardo luottavat oman asuinalueensa kaksikieliseen varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Kuva: Eino Leskinen / Yle

Jokaisella itsehallintoalueella on erilainen koulutusjärjestelmä

Espanja on kehittänyt kaksikielisiä kouluja jo pari vuosikymmentä ratkaisuna englannin kielen haasteisiin.

Espanjan koulujärjestelmä ei ole yhtenäinen. Maassa on 17 itsehallintoaluetta ja jokaisessa on erilainen koulutusjärjestelmä. Opettajien koulutus eroaa alueittain.

Valtion koulutuspolitiikka vaihtuu neljän vuoden välein, kun hallitukset vaihtuvat.

Erilaiset oppimismetodit tuottavat erilaisia tuloksia. Englannin kielen pedagogiat ovat kehittyneet, mutta kansainvälisissä vertailuissa espanjalaisten lasten englannin oppimistulokset ovat yhä heikot.

Maan tilastokeskuksen INE:n tuoreen tutkimuksen mukaan 56,6 prosenttia espanjalaisista 10–19-vuotiaista lapsista ja nuorista sanoo, että he eivät puhu ollenkaan englantia.

Kansainväliseen Education First -tutkimukseen englannin kielen taidosta osallistuu vuosittain 111 maata. Espanja on sijalla 33. Se on EU:n heikoimpia. Suomi on sijalla 8. Hollanti johtaa tilastoa.

Erikielisiä lastenkirjoja hyllyssä. Mukana muun muassa Muumi-kirja ja Peppi Pitkätossu.
Immosen ja Pardon perheen kirjahyllyssä on lastenkirjoja eri kielillä. Kuva: Eino Leskinen / Yle

Elokuvissa ja televisio-ohjelmissa vallitsee dubbauskulttuuri. Kieltä ei kuule missään. Englanninkieliset videopelit voivat auttaa hieman.

Espanja on monikielinen maa. Espanjan lisäksi maassa puhutaan euskeraa eli baskia, katalaania ja galegoa. Silti osa vanhemmista epäilee kaksikielisten koulujen hyötyjä.

Castilla-La Manchan, Castilla y Leónin ja Navarran itsehallintoalueilla 90 peruskoulua sulki kaksikielisen opetuksen ja palasi yhteen opetuksen kieleen, espanjaan.

Viranomaisten mukaan kaksikielinen opetus on aiheuttanut näissä kouluissa lapsille oppimisvaikeuksia.