Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Palvelualan työntekijät haluavat 200 euroa lisää palkkaa – kauppa pitää ylimitoitettuna

PAMin Rönni-Sällisen mukaan työntekijäpuolen vaatimus 200 euron palkankorotuksesta on suunnilleen yleisen linjan mukainen, työnantajapuolen mielestä ei.

Annika Rönni-Sällinen.
PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan palkkavaatimus on yleisen linjan mukainen. Kuva: Sakari Piippo / Yle
  • Päivi Lakka
  • Jyrki Hara

Kaupoissa palvelualan työntekijät lakkoilevat huomisesta torstaista alkaen, koska sovittelu ei tuottanut tulosta.

Palvelualan ammattiliitto PAM on vaatinut palkkoihin 200 euron korotusta. Liiton suurimmille henkilöstöryhmille, myyjille ja varastotyöntekijöille, tämä tarkoittaisi vajaan kahdeksan prosentin korotusta. Osapuolet eivät ole kertoneet, kuinka monen vuoden sopimuksesta neuvotellaan.

EK:n viimeisimmän palkkatilaston mukaan myyjien ja varastotyöntekijöiden keskiansio on 2520 euroa kuukaudessa.

Lakolla uhkaavien markettityöntekijöiden palkat ovat matalampia kuin kaupan alan keskipalkat, sille he saavat usein alinta peruspalkkaa.

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ja Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala ovat erimielisiä siitä, miten PAMin vaatimus 200 euron palkankorotuksista suhteutuu teknologiateollisuuden perjantaiseen sopuun.

Rönni-Sällisen mukaan vaatimus on suunnilleen samaa tasoa, Lavikkalan mukaan vaatimus ylittäisi sen tason.

Teknologiateollisuuden työehtosopimusta on pidetty niin sanottuna päänavaajana, joka määrittää myös muiden alojen palkankorotusvaran. Viime viikonloppuna syntynyt sopimus nostaa palkkoja keskimäärin noin seitsemän prosenttia.

Tänä vuonna palkat nousevat teknologiateollisuudessa 3,5 prosenttia yleiskorotuksena ja lisäksi 400 euroa kertaerällä. Ensi vuonna palkat nousevat 2,0 prosenttia yleiskorotuksella ja 0,5 prosenttia työnantajan jakamana eränä.

PAM hakee euromääräisiä korotuksia

Lavikkalan mukaan Kaupan liitto on tarjonnut PAMille yleisen linjan mukaista korotusta, mutta tämä ei kelvannut palkansaajapuolelle.

– Kaupalla on ja oli valmiutta tulla PAMia vastaan sille tärkeissä teksteissä, kuten vaikka perhevapaissa. Teimme myös yleisen linjan mukaisen palkankorotusesityksen, mutta valitettavasti tämä ei PAMille tässä tilanteessa riittänyt, Lavikkala sanoo.

Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala.
Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala pitää PAMin vaatimusta liian kovana. Kuva: Marjo Koivumäki

Lavikkala kuvailee PAMin vaatimusta ylimitoitetuksi.

– Siihen nähden tuo (PAMin vaatimus) on ylimitoitettu, liian korkea korotus. Meillä on neuvotteluvastuu myös siitä, että emme ylitä viennin kustannustasoa, avausratkaisua. Vientilinjan noudattaminen on perusteltua Suomen kansantaloudelle, ettei palkkojen nostokilpailu lähde käsistä ja mennä vaarallisille vesille palkkaspiraaliin.

Palkkaspiraali tarkoittaa, että palkkojen nousu pahentaa edelleen inflaatiota ja nostaa hintoja.

Rönni-Sällinen ei ota kantaa siihen, näkeekö PAM tarpeelliseksi noudattaa yleistä linjaa. Hänen mukaansa työntekijäpuolen vaatimus on kuitenkin suunnilleen sen mukainen.

– Me käymme meidän omia neuvottelujamme. Meillä on omat ajatukset siitä, missä muodossa ja mallissa korotusten tulee olla. Emme sellaisenaan ota kenenkään muun ratkaisua meille suoraan.

Rönni-Sällisen mukaan kiistaa on sekä palkankorotuksen tasosta että muodosta. PAM hakee hänen mukaansa palkkoihin ensi sijassa euromääräisiä korotuksia.

– Kyllä ne eurot siellä pitää näkyä. Tällä kierroksella kuitenkin puhutaan siitä, että erityisesti pienipalkkaisilla on hankalaa. Silloin me näemme, että tällainen euromääräinen korotus on solidaarinen, Rönni-Sällinen sanoo.

Kaupan liitto kiistää lakkovalmistelujen häirinnän

Kauppojen lakot toteutuvat 9.–11. helmikuuta ja koskevat muun muassa useita Keskon ja S-ryhmän hypermarketteja ympäri maata. Lakon piirissä on noin 16 000 työntekijää.

Lavikkala ja Rönni-Sällinen pitävät molemmat tilannetta valitettavana.

– Kauppa tietysti toivoo työrauhaa ja on äärimmäisen ikävää, että olemme joutuneet tähän lakkotilanteeseen. Sitä yritettiin aivan viimeiseen asti estää. Erityisesti kuluttajille täysin sivullisina tämä on erittäin kurja juttu, Lavikkala sanoo.

Lavikkalan mukaansa lakossa ei ole kuin häviäjiä. Ne viivästyttävät paitsi neuvotteluita myös ratkaisun syntymistä ja sitä kautta palkankorotuksia.

Rönni-Sällisen mukaan lakkojen tarkoituksena ei kuitenkaan ole aiheuttaa sivullisille päänvaivaa.

– Tarkoitus ei ole haitata asiakkaita, vaan saada työntekijöille sellaiset palkankorotukset, mitkä heille kuuluvat ja että he pärjäisivät kiihtyvän inflaation pyörteissä.

Rönni-Sällinen kommentoi myös PAMin syytöksiä, joiden mukaan työntekijöitä olisi häiritty lakkovalmisteluissa.

– Työntekijöitä on pyydetty kertomaan, ovatko menossa lakkoon vai tulossa töihin. Erilaisia painostustoimia on todella paljon.

Lavikkala kiistää, että jäsenyrityksissä olisi tapana häiritä työtaisteluvalmisteluja.

– Jos meille tulisi tietoa lakko-oikeuden rajoittamisesta, ilman muuta mekin puutumme siihen. Pitää varoa, onko kentällä tapahtunut ylilyöntejä lakkojen suunnittelijoiden puolella, en osaa sitä sanoa. Mutta toivoisin maltillisuutta molemmin puolin, hän sanoo.

Neuvottelupöytään pyritään Lavikkalan mukaan palaamaan ennen ensi viikolle ilmoitettuja laajoja varastojen sekä entistä suurempia myymälöiden lakkoja.

– Niin pian kuin mahdollista. Odotellaan, milloin valtakunnansovittelijan kanssa tämä asia lähtee taas rullaamaan. Kaikkemme teemme, että lakoilta vältytään, Lavikkala sanoo.

korjaus: 13.2.23 korjattu grafiikan kuvatekstiä. Toisin kuin tekstissä ensin luki, säännöllisen työajan ansio sisältää myös vuorolisät. Täydennetty tekstiin maininta markettityöntekijöiden palkasta suhteessa muiden kaupan alan työntekijöiden palkkoihin.

Voit keskustella aiheesta 9.2. kello 23:een asti.