Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työ on saatu käyntiin riitaisan alun jälkeen. Komission toiminta käynnistyi noin vuosi sitten, mutta työ takkusi riitelyn vuoksi. Komissiosta erosi kaksi jäsentä ja pääsihteeri.
– Ensimmäisenä vuotena saatiin aikaan iso kriisi. Komissio sai vasta viime syksynä uuden alun, kun saamelaiskäräjät valitsi pois lähteneiden tilalle uudet ja tammikuussa aloitti uusi pääsihteeri, kertoo komission puheenjohtaja Hannele Pokka.
Pokan mukaan vaikeuksissa on kyse luottamuspulasta.
– Pohjimmaisena syynä on se, että saamelaisyhteisöiltä ja saamelaisilta puuttuu luottamusta siitä, onko valtio tosissaan tämän totuus- ja sovintokomission kanssa. Halutaanko oikeasti parantaa saamelaisten asemaa, hän sanoo.
Luottamusta on rakennettu tapaamisilla ja keskusteluilla saamelaisten ja komission välillä. Lisäksi tapaamisia on järjestetty poliittisen seurantaryhmän kanssa. Siinä ovat mukana kaikki puolueet ja valtioneuvoston kanslian edustajia.
– Luottamus syntyy tekemällä. Se riippuu varmaan lopputuloksesta, jonka komissio sitten paperilla esittää, Pokka arvelee.
Totuus haetaan kuulemalla saamelaisia
Komission tehtävä on saamelaisyhteisöjä kuulemalla tehdä näkyväksi miten valtio, viranomaiset ja virastot ovat kohdelleet saamelaisia ja miten se on vaikuttanut saamelaisten elämään.
– Pahoin pelkään, että tämä vuosi menee siihen, että me kuulemme. Se ei sinänsä ole huono asia, koska norjalaiset ovat tehneet tätä työtä jo viidettä vuotta, Pokka vertaa.
Monet saamelaisten ikävät kokemukset ovat jo tiedossa. Pokka sanoo, että komission työ tekee niistä ”virallisia”.
– Varmaan varsinkin vanhempi sukupolvi haluaa kertoa asuntolakokemuksista, kielenmenetyksistä, kohtaamisista virka- ja hallintokoneiston kanssa ja lainsäädännön tulkitsemisasioista. Miten nämä ovat kentällä näyttäytyneet.
Kuulemiset ovat luottamuksellisia. Ne kuitenkin arkistoidaan Kansallisarkiston Saamelaisarkistoon.
Komissio on pyytänyt kahden vuoden lisäaikaa.
Selvittämistyön jälkeen pitäisi löytää sovinto
Totuuden selvittämisen jälkeen pitäisi saada aikaan sovinto. Pokan mukaan siinä on ratkaisevaa se, miten komission ehdotukset saamelaisten oikeuksien parantamisesta saadaan pantua täytäntöön.
– Siihen pitäisi löytyä poliitikkojen ja valtion tahtotila. Kyllä siinä varmaan tekemistä siinäkin on, hän sanoo.
Komission on myös ehdotettava, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten keskuudessa. Sitä ajatellen Pokka pitää tärkeänä, että eduskunta vihdoin hyväksyisi saamelaiskäräjälain kolmannella kerralla.
– Ehkä sen jälkeen saamelaisyhteisöissä voitaisiin keskustella siitä, mitä tästä prosessista opittaisiin, että voitaisiin olla saman pöydän ääressä. Mielipiteiden vaihto on ollut kovin kiivasta, hän sanoo.
Lue myös:
Tarkistimme faktat: nämä kolme väittämää saamelaiskäräjälaista eivät pidä paikkaansa
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 11.2. klo 23 saakka