Tarkistimme faktat: nämä kolme väittämää saamelaiskäräjälaista eivät pidä paikkaansa

Keskustelu saamelaiskäräjälain viemisestä eduskuntaan on saanut niin poliitikot kuin tavan kansalaisetkin esittämään mitä monitahoisempia tulkintoja lakiesityksen sisällöstä. 

Tiistaina Norjan, Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjien puheenjohtajat julkaisivat yhteisen tiedotteen, jossa kertoivat olevansa todella huolissaan perättömien tietojen ja disinformaation leviämisestä lakiesityksen sisällöstä. 

Tässä jutussa käydään läpi kolme aiheesta esitettyä väitettä.

1. Supistuisiko saamelaismääritelmä?

EI. Lakiesityksessä todetaan, että laissa on kyse nimenomaan oikeudesta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa. Siinä ei siis niinkään määriteltäisi, ketä on pidettävä ylipäänsä saamelaisena.

Esityksessä äänioikeusmääritelmä itse asiassa laajenee, sillä kielikriteeri laajenee yhtä polvea ylemmäs. Nykyisen lain mukaan saamelainen on henkilö, joka itse tai jonka vanhemmat tai isovanhemmat ovat oppineet saamen kielen ensimmäisenä kielenä. Uudessa laissa tämä taas laajentuisi isoisovanhempiin saakka. 

2. Onko kyseessä etninen puhdistus?

EI OLE. Etnisellä puhdistuksella on väkivaltaan viittaava merkitys. YK:n määritelmän mukaan etninen puhdistus tarkoittaa tiettyjen ryhmien poistamista alueelta käyttäen voimaa tai uhkailua.

Uusi saamelaiskäräjien vaaliluettelo koottaisiin kokonaan uudelleen ja kaikkien tulisi erikseen hakeutua siihen. Ketään ei siis mielivaltaisesti poistettaisi luettelosta.

Lakiesitystä kritisoineet tahot ovat väittäneet, että saamelaiskäräjien vaaliluettelosta poistettaisiin yksittäisiä ihmisiä. 

Uuden lain tullessa voimaan vaaliluettelo siis koottaisiin alusta alkaen uuden lain puitteissa. YK on todennut Suomen rikkovan saamelaisten ihmisoikeuksia nykyisellä lailla. 

Uuden lain myötä ne, jotka on aiemmin nostettu vaaliluetteloon korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksen mukaan saamelaiskäräjien näkemysten vastaisesti, eivät välttämättä saisi enää äänioikeutta. KHO:n menettelyn on todettu YK:n ihmisoikeuskomiteassa rikkovan saamelaisten ihmisoikeuksia.

3. Pystyisikö saamelaiskäräjät pysäyttämään maankäyttöhankkeita?

EI. Esimerkiksi keskustan Lapin vaalipiirin kansanedustaja Markus Lohi on esittänyt, että saamelaiskäräjät saisi lakiuudistuksessa liian paljon valtaa ja voisi estää saamelaisalueille suunniteltavia maankäyttöhankkeita.

Lakiehdotuksessa painotetaan sitä, että viranomaisten tulisi neuvotella saamelaisten kanssa saamelaisia koskevista asioista, kuten saamelaisalueen maankäyttöhankkeista. 

Saamelaiskäräjille siis olisi varattava tilaisuus tulla kuulluksi, mutta se ei tarkoita sitä, että saamelaiskäräjät voisi suoranaisesti pysäyttää maankäyttöhankkeita. 

Lue myös: Lapin kansanedustajat ja keskusta vastustavat saamelaiskäräjalain muutosta, ja sille on yksi selkeä syy

Aiheesta enemmän:

Ei-saamelaiset saavat äänestää käräjävaaleissa ”porsaanreiän” kautta, ja siksi lakia tulee muuttaa, sanoo joukko saamelaisia – tästä riidassa on kyse

Sanna Marin: Laki saamelaiskäräjistä eduskuntaan torstaina – vihreät kiitteli, keskusta varoittaa: Tuskin helpottaa yhteistyötä

Korjattu 17.11.2022 klo 8.49: Lakiesityksessä äänioikeusmääritelmä laajenee, ei saamelaismääritelmä.

Täydennetty 21.11.2022 klo 10.39 etnisen puhdistuksen määritelmä.

Korjattu 21.11.2022 klo 11.12: Uuden lain myötä ne, jotka on aiemmin nostettu vaaliluetteloon korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksen mukaan saamelaiskäräjien näkemysten vastaisesti, eivät välttämättä saisi enää äänioikeutta.