Esille tulleet metsien kasvatustavat uhkaavat leikata reippaasti jo alentunutta metsien kasvua.
Liian voimakkaat ensimmäiset hakkuut ja puiden kaataminen liian aikaisin voivat johtaa asiantuntija-arvioiden mukaan paljon nykyistä suurempiin kasvutappiohin.
Metsänomistajien ja teollisuuden menetysten lisäksi tappiot vaikeuttavat merkittävästi Suomen ilmastotavoitteiden toteuttamista.
Metsäkeskus kertoi loppuvuodesta rajuista, viime vuonna tehdyistä harvennushakkuista erillistarkastuksessa Keski-Suomessa.
Hakkuut ovat usein kaukana suosituksista
Suosituksia paljon rajummat tulokset ovat herättäneet paljon keskustelua metsäväen keskuudessa.
Metsäkeskus tekee hakkuita säätelevän metsälain valvontaa. Keskuksen vuosiraporttien mukaan Keski-Suomen tulos ei ole poikkeus, vaan pikemminkin sääntö jo pidemmältä ajalta. Raporteissa keskimäärin noin viidennes harvennuksista on tehty suositusten mukaan.
– Lakirajan alle hakattuja kohteita ei tosin ole ollut niin paljon kuin Keski-Suomessa, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Metsäkeskuksesta.
Myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) suppeammista otoksista näkyy harvennushakkuiden voimistuminen jo pidemmältä ajalta.
– Periaatteessa kyseiset harvennushakkuut voisi lopettaa vaikka heti, mutta jos ne jatkuvat voimakkaina, voidaan puhua jopa yli 10 miljoonan kuution kasvun alenemasta metsän kiertoajalla, sanoo kasvumalleja käyttävä tutkimusprofessori Lauri Mehtätalo Luonnonvarakeskuksesta.
Alenema voi olla osin selvästi suurempikin, koska tarkastuksissa mittapuuna käytetyn suosituksen ja niin sanotun lakirajan ero on noin 30 prosenttia runkojen määrissä mitattuna.
Hakkuiden määrä ja se miten ne tehdään vaikuttaa suoraan metsien kasvuun. Luke arvioi, että suositusten mukaan tehdyt hakkuut eivät juuri alenna pidemmän ajan kasvua.
Suosituksia selvästi kovempien hakkuiden lopettaminen ei välttämättä ole helppoa.
Metsänomistajan kannalta parhaimman kasvun saa kaatamalla usein yksittäisiä puita vuosikymmenien ajalla. Silloin myös metsien hiilensidonta on parasta.
Omatoiminen metsän hoito on kuitenkin melko vähäistä, ja keskusteluissa koneyrittäjän kannattavuus tulee usein esille tekijänä, joka sanelee pitkälle hakkuissa kaadetun puun määrän. Metsäautotieltä pitäisi saada kymmeniä tuhansia kuutioita puuta, jotta urakka kannattaisi.
Myös metsänhoitosuositukset on tehty niin, että puu liikkuu ja isoilla koneilla tehtävät hakkuut kannattavat.
Suomen metsien vuosikasvu on alentunut uusimpien Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan muutaman prosentin. Luken arvion mukaan harvennustapojen muutokset eivät ole vielä alentaneet kasvua.
Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkolan mukaan rajummat harvennukset näkyvät jo nyt ehkä noin 0,5 miljoonan kuution kasvun alenemana Suomen metsissä.
Hakkuutapojen vaikutukset metsien tulevalle kasvulle voivat olla paljon suurempia kuin nyt tiedetään. Tuleva kasvun alentuminen voisi olla moninkertainen verrattuna Luken viime vuoden lopulla vahvistamaan notkahdukseen kasvussa.
Prosenteilla on käytännössä isokin merkitys, kun niiden muutos suuntaan tai toiseen on tuloja, hiilensidontaa ja myös näyttäviä isoja puita. Metsien kasvua yritetään vielä lähivuosina lisätä, jotta teollisuus saa puuta ja ilmastotavoitteet voitaisiin toteuttaa.
Liian rajuja metsänhoito- ja hakkuutapojen vaikutuksia ei huomioida, kun Luke arvioi metsien tulevaa kasvua. Ennusteissa metsien hakkuut tehdään suositusten mukaan.
– Jos harvennushakkuut poikkeavat voimakkaasti suosituksista, niillä on väistämättä vaikutus kasvuun ja kasvuennusteet ovat ylioptimistisia, sanoo tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen Lukesta.
Korhonen vetää Lukessa metsävaroista vastaavaa ryhmää, joka on päivittänyt tietoja metsien kasvusta vuosikymmenien ajan.
Hakattujen puiden koko ja ikä alentuneet
Lisäksi kasvun alentumiseen vaikuttaa, jos puita kaadetaan hyvässä kasvukunnossa liian nuorina tai liian pieninä.
Kasvun alentumista voi tulla jatkossa myös paljon, jos nykyinen kehitys niin sanotuissa päätehakkuissa jatkuu. Metsäkeskuksen tietojen mukaan noin reilu kolmannes puista hakataan liian nuorena.
Luken mukaan elinkaaren lopussa kaadettujen puiden keskimääräinen koko on alentunut jonkin verran 2000-luvulla Etelä-Suomessa.
Kasvutappiot hakkuista näkyvät metsänomistajilla nopeasti, mutta isot vaikutukset metsävaroihin näkyvät selvästi vasta vuosien kuluttua.
Kasvuennusteissa ei huomioida yleistyviä riskejä
Ilmaston lämpeneminen on jo vaikuttanut metsien kasvuun ja metsien hiilinieluun. Ilmaston lämmetessä esimerkiksi kuivuusjaksojen, kirjanpainaja- ja tykkylumituhojen ennustetaan yleistyvän.
Viime vuonna kerrottu vuosikasvun alenema on Luken mukaan johtunut kuivuudesta, ja kuivuus- ja muiden tuhoriskien takia ilmastonmuutoksen aikaan saama metsien kasvun reilu lisäys ei ehkä jatku.
– Jos tulee tuhoja tai jos tapahtuu kuivuusriskejä, näiden ennustaminen on vaikeaa eikä niitä ole mukana ennusteissa, sanoo tutkimuspäälikkö Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.
Metsäisessä maassa hakkuiden, lämpenemisen ja tuhojen vaikutukset metsävaroille selviävät varmasti silloin, kun ne yleistyvät ja ovat jatkuneet pidemmän aikaa.
Korhosen mukaan kasvun notkahtamiseen Suomen metsissä menee pitkä aika ja siihen pitää puuttua ajoissa.
Metsävaratietojen mukaan kasvu on alkanut hidastua ja taittua selvemmin vuoden 2010 jälkeen. Luke kertoi viime vuoden lopulla kasvun historiallisesta notkahduksesta.
Hakkuut ratkaisevat kasvun ja hiilensidonnan
Poliitikot ovat ihmetelleet historiallista notkahtamista ja hiilinielujen pienentymistä. Suurin syy nielujen heikentymiseen on vuosi vuodelta voimistuneet hakkuut, joiden päälle ovat tulleet jo selvästi näkyvät muutokset ilmaston lämpenenemistä.
Yksikään Ylen tavoittama metsävaratietojen ja hiililaskennan ammattilaisista ei osaa eikä pysty sanomaan, mitä tuleva pitää sisällään.
Luken maankäyttösektorin päästölaskennasta vastaavan ryhmäpäällikkö Juha Mikolan mukaan hakkuiden määrä ratkaisee lopulta koko yhtälön.
– Liian suurilla hakkuilla suhteessa kasvuun on niin iso merkitys, että ratkaisevat muutokset tapahtuvat hakkuiden määrissä.
Talousmetsien hakkuut vähentyvät esimerkiksi pidentämällä puiden elinkaarta. Lisäksi hakkuutavalla suometsissä on iso vaikutus päästöihin ja hiilinielun kehitykseen.
Viime vuosien runkopuun hakkuut ovat olleet tavallista suuremmat kuin aikaisemmin. Hakkuut ovat lähes ylittäneet Luken arvioiman kestävän hakkuurajan. Tulevaa kasvua heikentävä raja on ylitetty yksittäisinä vuosina useissa maakunnissa.
Luken mukaan metsien kasvu jatkuu seuraavat pari vuosikymmentä alentuneella noin 103 miljoonan kuution vuositasolla.
Metsänomistajan kannalta puun elinkaaren pidentäminen on todennäköisesti myös taloudellisesti vain hyvä asia, kun tukkipuu kasvaa järeyttä vielä seitsemänkymppisenä esimerkiksi Etelä-Suomessa useita millejä vuodessa.
Metsien hiilensidontaa elinkaaren tai niin sanotun puiden kiertoajan pidennys parantaa nopeasti.
Voit keskustella aiheesta 21.2. kello 23:een saakka.