Suomen lähivuosien ilmastotavoitteita on hyvin vaikea toteuttaa vähentämättä metsien hakkuita, arvioivat Ylen haastattelemat asiantuntijat.
Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan hakkuiden vähentäminen on nopein ja merkittävin keino lisätä metsien kasvua ja hiilensidontaa.
Hallituksen asettama työryhmä miettii hiilensidonnan parantamiseksi muun muassa puunkäytön veroa tai mahdollista hiilensidontakorvausta metsänomistajille. Lisäksi mietitään lakimuutoksia, joilla rajoitettaisiin puiden kaatamista liian aikaisin. Myös liian rajuja harvennuksia pitäisi saada vähennettyä.
Yksi mahdollinen keino lisätä kasvua on on hakkuiden vähentäminen valtion metsissä. Myös siirtämällä iso osa turvepelloista muuhun käyttöön auttaisi vähentämään päästöjä.
Asiantuntijoiden mukaan uusia keinoja pitää löytää mahdollisimman pian, koska ilmastopäästöjä ei ole saatu vähennettyä lähellekkään sitä tahtia, mitä hallitus on kaavaillut.
Keinoja etsitään heti uuden hallituksen alkutaipaleelle
Suomi on menettänyt kansainvälistä johtajuutta ilmastoveturina, kun hakkuut ovat olleet tavallista suurempia jo pidemmän aikaan ja metsänielu on heikentynyt myös ilmaston lämmetessä.
Suomen ilmastopäästöt junnaavat viime vuoden lopun uusien päästötietojen mukaan vuoden 1990 tasolla. Suomi on sitoutunut alentamaan päästöjä vuosikymmenen lopulla 60 prosenttia vuodesta 1990.
Vuoden 2030 tavoite pitäisi olla vasta alkua kohti. Myös EU vaatii lisää mittavia vuosittaisia päästövähennyksiä 2030 mennessä.
Nykyinen hallitus on joutunut nopeasti miettimään uusia keinoja, joilla metsien hiilitilannetta voitaisiin korjata. Sanna Marinin (sd.) hallitus jättää jälkeensä yli 10 miljoonan hiilidioksiditonnin kuilun päästöjen ja niiden vähentämiseen suunniteltujen toimien välillä. Se on noin neljännes Suomen nettopäästöistä.
Perinnön jättävä hallitus on viime töikseen nimittänyt virkamiestyöryhmän, joka valmistelee keinoja uudelle hallitukselle.
– Nyt näyttää siltä, että tavoitteeseen ei päästä ilman puuttumista hakkuisiin. Hiilinielut ovat jo kahtena viime vuotena pienentyneet vertailutasoon nähden liikaa, sanoo neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski ympäristöministeriöstä.
Kalliokoski puhuu EU:n maankäyttösektorin eli metsien ja maatalouden päästöstavoitteista vuoteen 2025 asti. Jo se vaatii Suomen koko ilmastopaketin läpikäymistä, sillä metsien hiilinielut on keskeinen pala Suomen ilmastopalapeliä.
Tilanne on hankala. Lisäksi Ilmastopaneeli on moittinut hallituksen aikaisempia metsiin ja maatalouteen kohdistuvia toimia epärealistisiksi.
– Hallitus epäonnistui ja nyt ollaan tässä tilanteessa, sanoo hallituksen asettaman ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Hakkuisiin puuttumisella nopein ja laajin vaikutus päästöihin
Virkamiestyöryhmä joutuu ottamaan kantaa metsien hakkuisiin, sillä muita melko nopeasti ja riittävän laajoja keinoja päästöjen vähentämiseen ja tavoitteisiin pääsemiseksi on vaikea löytää.
Ympäristöministeriön Tuomo Kalliokosken mukaan esillä ovat kaikki mahdolliset verot ja maksut, joilla metsien nielua voitaisiin kasvattaa ja maaperäpäästöjä vähentää.
Suomessa on ollut vallalla ajatus, että puumarkkinoihin ei löydy ohjauskeinoja. Esillä on nyt kuitenkin muun muassa hakatun puun vero ja metsänomistajien korvaus hiilensidonnasta hakkuita välttämällä tai viivyttämällä.
Hakkuiden viivyttämistä voitaisiin lisätä myös palauttamalla metsälakiin hakkuita säätelevä minimiläpimitta puun elinkaaren lopussa. Työryhmä pohtii myös metsälain muuttamista niin, että harvennushakkuissa häviäisi vähemmän hiiltä sitovia puita.
Keinot ovat hankalia sekä metsäteollisuudelle että Suomen taloudelle, koska ne vähentävät puun tarjontaa ainakin väliaikaisesti tilanteessa, jossa kysyntä pysyy vahvana tai jopa kasvaa. Metsänomistaja ei välttämättä menetä muutosten jälkeen puunmyyntituloja.
Se, riittääkö puuta teollisuudelle ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseen riippuu metsien tulevasta kasvusta. Myös metsien lisäsuojelu ja talousmetsien luonnonhoitotoimet tulevat vähentämään puun tarjontaa.
– Kaikki riippuu siitä miten metsät kasvavat. Uskon, että metsänhoitoon kiinnitetään enemmän huomiota ja harvennetaan niin, että kasvu on parempaa. Uskon myös, että käydään läpi kaikki maankäyttösektorin keinot, joilla päästöjä voidaan vähentää, ennakoi puolestaan tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen Lukesta tilannetta.
Päästötavoite vaatii lisätoimia hakkuiden rajoittamisen lisäksi
Lehtonen arvioi, että metsien kasvu pitäisi saada mahdollisimman nopeasti nousemaan useilla prosenteilla vuodessa 110 miljoonaan kuutioon.
Kasvun lisäksi myös päästöjä pitää vähentää. Keskeisin keino on pitkään tiedossa olleiden turvepeltojen päästöjen vähentäminen ja siirtäminen lähinnä kosteikkoviljelyyn. Lehtonen puhuu nykykäytön puolittamisesta lähivuosien aikana.
– Jos hakkuut olisivat noin 70 milj ja kasvu 110 milj ja samaan aikaan vähennettäisiin merkittävästi turvemaiden päästöjä, olisimme huomattavasti lähempänä tavoitteita, arvioi Lehtonen.
Lähivuosien 70 miljoonan kuution hakkuut tarkoittavat yli 10 prosentin leikkausta teollisuudelle ja lämmitysenergiaksi.
– Löytyykö joku sopimus, jolla teollisuuden puun kysyntää rajoitettaisiin tasolle, jolla saadaan nielut takaisin. Uudet investoinnit ja Venäjän tuonnin korvaaminen kokonaan johtavat jo kestävän hakkuutason yli. En usko, että edes teollisuus siihen suostuu, ennakoi ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Lisätoimet eivät ehkä riitä vaan hakkuita pitää rajoittaa lisää
Metsien kasvun lisääminen on Luonnonvarakeskuksen omien mallinnusten mukaan vaikeaa. Yle on tutustunut Luken hahmottelemiin metsien kasvuun vaikuttaviin toimiin, joita se on esitellyt kansanedustajille eduskunnassa.
Merkittävin keino saada reilumpaa kasvua edes kymmenessä vuodessa on Luken mukaan hakkuiden viivästyttäminen. Se lisää puumassa ja hiiltä metsissä, mutta vuosittainen lisäys on korkeilla hakkuutasoillakin melko pientä. Vielä vähemmän kasvua tulee, vaikka harvennushakkuut tehdään suositusten mukaan.
Kasvua voi saada ehkä prosentin lisää nykyisiä suunnitelmia paljon mittavammilla lannoituksilla. Esteenä on kuitenkin se, että typpilannoitus kivennäismailla on etenkin nyt kallista ja tuhkalannoituksen vaikutus on tavoitteisiin nähden hidas.
Metsien tulevaan kasvuun liittyvien epävarmuuksien takia, hakkuita pitää ehkä vähentää selvästi enemmän kuin tutkijoiden esittämä noin kymmenys. Ympäristöministeriössä kysymyksiä miettivä Tuomo Kalliokoski arvioi, että silloin puhutaan paluusta noin kymmenen vuoden takaisiin hakkuutasoihin.
Työryhmä harkitsee hakkuiden vähentämistä myös metsänomistajien hiilensidontakorvauksella. Jotta sillä olisi iso vaikutus, sen pitäisi kuitenkin levitä laajalle. Hintalappu voisi silloin olla myös suuri, koska sen pitäisi olla vaihtoehto puunmyyntituloille.
Päästöjen vähentämisessä ongelmana on vielä se, ettei EU:n maataloustuki kannusta, eikä mahdollisesti salli moneen vuoteen kansallisen rahan käyttämistä turvepeltojen tuotannon muuttamiseen. Poliitikot eivät voi kieltää turvepeltojen käyttöä eikä viljelijällä ole kannustimia kosteikkoviljelyyn.
Toinen turvemaihin liittyvä vähennyskeino liittyy suometsien isoihin päästöihin välttämällä avohakkuita. Päästöjä ei kuitenkaan saada arvioiden mukaan ainakaan tämän vuosikymmenen aikana kovinkaan paljon pienennettyä.
Yksi nopea keino löytyy valtion maiden hakkuita vähentämällä
Luke joulukuussa esittämiin metsien kasvuennusteisiin liittyy mahdollisesti isojakin epävarmuuksia, kun niissä ei huomioida kasvuun alentavasti vaikuttavia nykyhakkuutapoja ja ilmastoriskejä.
Päästökuilu uhkaa kasvaa myös sen takia, että uusien verojen ja tukien säätäminen yksityismaiden metsien käyttöön kestää helposti useamman vuoden. Luken tutkimusprofessori Aleksi Lehtosen mukaan nopeampi taloudellinen keino olisi puuttuminen valtion maiden hakkuisiin.
– Näkisin, että ensimmäisten keinojen joukossa on se, kuinka paljon Metsähallitus tulouttaa rahaa ja hakkaa, ehkä se on ensimmäinen keino.
Metsähallituksen tulostavoitetta eli summaa, jonka se maksaa valtiolle on jo alennettu nykyisen hallituksen aikana ja tavoitetta säädetään vuosittain.
Metsähallitus saa eniten tuloja valtion metsien hakkuista. Hidaskasvuisiin Pohjois-Suomen metsiin keskittyvät työt ovat noin kymmenen prosenttia kaikista hakkuista, joten niiden tuoma lisä nopeasti kaivattaviin lisänieluihin ei ole siten kovin suuri.
EU tiukkana, Suomen lisäksi myös muilla vaikeuksia
Jotta kuilu nykytilanteen ja poliittisten toimien välillä voidaan ainakin myöhemmin kurottua umpeen, Ollikainen pitää lähes varmana, että Suomi tarvitsee uutta tekniikkaa. Sillä voisi ottaa talteen ja mahdollisesti hyödyntää metsäteollisuuden kautta vapautuva hiili.
Ilmastopaneelin Ollikaisen mukaan komissio pitää viimeiseen asti kiinni jäsenmaiden velvoitteista. Muutos voisi olla komission maineelle ja maailman päästökehitykselle kohtalokasta.
Komissio voi tosin muuttaa Suomen maankäytön velvoitteita viimeistään vuosikymmenen loppupuolella. Muutoksen vaikutuksia ei vielä tiedetä.
Se kuitenkin tiedetään jo nyt, että Suomen lisäksi ainakin Ruotsilla ja Ranskalla on vastaavia vaikeuksia päästä EU:n maankäyttösektorin tavoitteisiin. Tosin Ruotsin nielutavoite on unionin suurin.
Suomi ei Ollikaisen mukaan pääse ainakaan lähivuosina EU:n asettamiin maankäyttösektorin tavoitteisiin. Lisäksi Suomen omat ilmastotavoitteet uhkaavat vesittyä.
Uutta hallitusta Ollikainen kehottaa tekemään suunnitelman siitä, miten varautua ostamaan nieluyksiköitä tai tehdään uusia kalliita toimia esimerkiksi liikenteessä.
– EU olettaa, että jäsenmaat toteuttavat yhteisesti sovitut tavoitteet, ja se on ainoa oikea Suomen tapa.
Myös Kalliokosken mukaan nykyinen metsä- ja maatalouden päästökehitys on todella iso kapula Suomen tiellä kohti hiilineutraalisuutta vuonna 2035.
Ollikaisen mukaan Suomella on vielä aikaa korjata tilanne, mutta uudella hallituksella ei ole enää varaa viivytellä.
Luken Lehtonen näkee, että haastava tilanne johtuu jo useiden hallitusten toimettomuudesta arvioida ja hillitä metsä- ja maatalouden päästöjä. Myös maataloudessa päästöt ovat junnanneet paikallaan, eikä uusia puutuotteita ole ilmaantunut markkinoille.
Lue lisää: