Savonlinnan Pihlajavedellä asuva Ari Kuutti on kokenut jäälläliikkuja. Hän on hoitanut Laukansaaren jäätietä kymmeniä vuosia.
Myös tammikuun lopun onnettomuus sattui reitillä, jonka mies on ajanut erilaisilla kulkupeleillä kymmeniä kertoja.
– Se oli oma moka. Huomasin jäähän tulleen halkeaman ja käännyin takaisin kotiin ajatuksena tulla takaisin kun toisistaan irronneet jäälautat ovat jäätyneet taas kiinni toisiinsa, Ari Kuutti muistelee.
Lyhyessä ajassa toisissaan kiinni olleet lautat olivat erkaantuneet.
– Rako oli varmaan parisen senttiä. Yhtäkkiä traktori vaan katosi alta, Kuutti kertoo.
Saaren asukas oli ehtinyt käydä mielessään vastaanvanlaisen tilanteen läpi moneen otteeseen. Nopea reagointi pelasti miehen hengen.
– Avasin oven ja hyppäsin jäälautalle ja siitä edelleen toiselle, joka olikin jo kiinteää jäätä. Sen verran vesi ehti nousta traktorin lattialla, että toinen jalka kastui puolisääreen asti.
Kuutti arvelee, että hengenlähtö oli mieluummin sekunnin osien kuin sekuntien päässä.
Traktori vajosi revenneeseen railoon linko perässään. Vettä uppoamiskohdalla on 30 metriä.
– Kyllä tarkoitus on se sieltä vielä tavalla tai toisella nostaa ja saada käyttökuntoon.
Jäätie asukkaiden ja mökkiläisten ahkerassa käytössä
Pihlajaveden Laukansaaressa ikänsä asunut Kuutti on joutunut aiemminkin tekemisiin pettävien jäiden kanssa, mutta yhtä vaarallista tilannetta ei ole vastaan tullut.
– Ei siitä mitään pelkotiloja jäänyt.
Tänä talvena talvi on näyttänyt saarelaisille erilaiset kasvonsa. Pakkas- ja lumisadejaksojen vuorottelu hidasti alkutalvesta jäiden tuloa, mutta helmikuussa teräsjään osuus on vankistunut.
– En ole ihan hetkeen mitannut, mutta veikkaan, että teräsjäätä on 35–40 senttiä ja olosuhteet ovat kaikkinensa varsin hyvät. Lunta on penkoilla kohtuullisesti.
Jäätie on Pihlajaveden saarten asukkaiden ahkerassa käytössä talvisaikana. Yksin Laukansaaressa on vajaat kymmenen ympärivuotista asuntoja.
– Muutama saaren asukas käy päivittäin töissä Savonlinnassa. Lisäksi mökkiläiset käyttävät tietä niin, että kauniina kevätpäivinä on pieniä jonoja. Kymmeniä käyttäjiä päivässä, Ari Kuutti arvioi.
Jäät yhä keskimääräistä ohuempia
Tuoreen valtakunnallisen hydrologisen seurannan perusteella eri puolella jäät ovat helmikuun puolivälin tienoilla hieman vahvistuneet. Ne ovat kuitenkin kauttaalta 5-10 senttiä pitkän ajan keskiarvoja ohuempia.
Lapissa jäätä oli eri havaintopaikoilla50-65 senttiä eli viitisen senttiä pitkän ajan keskiarvoa ohuempia.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun korkeudella jäätä oli 30-55, keskisessä Suomessa 30-40 ja eteläisessä Suomessa 20-35 senttiä.
Jään paksuus voi kuitenkin vaihdella ja etenkin virtapaikoilla jää voi olla vaarallisen heikkoa.
