Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan yhtenäiskoulun asemakaavan maanantai-iltaisessa kokouksessaan.
Tarkoituksena on aloittaa Raastuvankadulla sijaitsevan rakennuksen purkaminen ensi vuonna ja käynnistää uuden, tuhatneliöisen koulun rakennustyöt.
Valtuusto kävi lyhyen, mutta napakkasävyisen keskustelun aiheesta. Kokoomuksen Susanna Koski esitti kaavamuutosesityksen hylkäämistä tässä vaiheessa prosessia.
– Teen täyskäännöksen, koska olosuhteet ovat muuttuneet. Näinä aikoina on mahdotonta löytää kaikkia tarvittavia toteuttajia, emmekä voi ottaa vastuuta kaikista kustannuksista, sanoi Koski.
Esitys ei kuitenkaan saanut kannatusta edes saman puolueen muilta valtuutetuilta.
Kokoomuksen Leena Tulimaa muistutti, että asiaa on valmisteltu vuosia ja tuhat oppilasta on haluttu voida sijoittaa keskustaan. Lisäksi Merenkurkun koulu on hajoamispisteessä.
– Halvaksi eivät tule myöskään väistötilat tai terveysongelmien hoitaminen.
Keskustan yhtenäiskoulu tulee koostumaan nykyisestä Keskuskoulun alakoulusta, Merenkurkun yläkoulusta sekä englanninkielisen opetuksen opetusryhmistä.
SDP:n Sari Ala-Heikkilä yhtyi Tulimaan kommentteihin ja ihmetteli uutta avausta. Vasemmiston Harri Moisio oli vielä jyrkempi.
– Tietysti vaalien alla voi vetää ihan päättömiä ehdotuksia, mutta onhan se kauheaa tuoda niitä valtuuston kokoukseen. Kaikelle vaan henkselit päälle? Ei kande, ei ole varaa? Tämä on strategiassa linjattu ja sille on kaikki perusteet. Oikeastaan vähän niin kuin hävettää.
Kokoomuksen Marko Heinonen sanoi puolueen valtuustoryhmän kannattavan kaavaa ja muistutti myös hankkeen olevan strategiassa.
– Pikkuisen hävettää.
SDP:n Per Hellman kuvasi valtuustossa päätöstä suureksi ja vaikeaksi ja toivoi yhä muita vaihtoehtoja uudisrakennuksen paikaksi.
Saman puolueen Jorma Kivimäki totesi, että pitkään valmisteltua hanketta on kyseenalaistettu paljon, mutta parempia vaihtoehtoja ei ole löytynyt.
– Tästä on päätetty demokraattisesti, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin mennä eteenpäin.
Kulttuurihistorialliset arvot keskiössä
Suunniteltu uudisrakennus tulee olemaan yli 6 000 kerrosneliömetriä eli huomattavasti suurempi kuin sen alta purettava 3 500 kerrosneliön rakennus. Samalla myös kaupunkikuva muuttuu.
Valmistelun varrella isossa roolissa ovat olleet kulttuurihistorialliset arvot ja pysäköintitilan riittävyys, joista palautetta on tullut eniten.
Myös Museovirasto on toivonut, että mahdollisuus säilyttää purettavaksi suunniteltu entinen tiedekirjastorakennus tutkittaisiin vielä paremmin.
Yhtenäiskoulun sijainti ydinkeskustassa on kuitenkin nähty niin tärkeäksi, että 70-luvun rakennuksen purkaminen uuden tieltä on perusteltua.
Suojelumääräyksiä on jouduttu täsmentämään matkan varrella paljon, mutta nyt kaupungin mukaan ollaan Museoviraston ja ely-keskuksen kanssa pitkälti samaa mieltä.
Asemakaavamuutoksen tavoitteet syntyivät suomenkielisen perusopetuksen palveluverkkoselvityksestä. Sen johtopäätös oli, että keskustan alueen suomenkielisen perusopetuksen tilat keskitetään kokonaisuuteen, joka käsittää nykyisen Keskuskoulun ja kaavamuutosalueen.