Tehohoitopaikkoja ja tehohoitajia tarvittaisiin lisää, jotta koronan kaltainen terveydenhuollon kriisi ei uusiutuisi.
– Suomalainen tehohoito ei ole varautunut pitkäkestoiseen kriisiin, arvioi tehohoitostrategiaa valmistelleen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Stepani Bendel.
Bendelin mukaan tehohoito toimii hyvin suuronnettomuuden kaltaisissa nopeissa ja lyhytkestoisissa kriisitilanteissa. Yli kaksi vuotta kestänyt koronapandemia kuitenkin paljasti, että muun muassa sairaaloiden välinen tehohoitoyhteistyö on ”hakusessa”.
Koronapandemia venytti tehohoidon äärimmilleen ja aiheutti tilanteen, jossa muuta sairaanhoitoa jouduttiin ajamaan alas tehohoidon takia. Muun muassa leikkausjonot venyivät pitkiksi.
Jotta vastaava tilanne ei toistuisi, Bendelin johtama ryhmä esittää tehohoitopaikkojen ja tehohoitajien määrän kasvattamista.
Työryhmän mukaan tehohoitopaikkoja tulisi lisätä 70:llä. Tällä hetkellä Suomen sairaaloissa on yhteensä noin 300 tehohoitopaikkaa. Bendel ei halua yksilöidä, mihin lisäpaikat tulisi sijoittaa.
– Käytännössä se todennäköisesti tarkoittaisi suurimpia keskussairaaloita, Bendel sanoo.
Samalla teho-osastolla työskentelevien hoitajien määrää tulisi lisätä 300:lla. Bendelin mukaan tehohoitajien koulutus olisi aloitettava pikaisesti.
Tällä hetkellä tehohoitoon ei ole erikoiskoulutusta. Bendelin mukaan tehohoitotutkinto ei saisi olla kuitenkaan edellytys teho-osastolla työskentelylle
Bendel myöntää, että uusien hoitajien löytyminen voi olla haastavaa. Hoitajapula on ollut viime aikoina laajasti esillä.
– Tällä hetkellä sairaanhoitajan virkoja on auki reilusti yli 10 000, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Pasi Pohjola.
Teho-osastoillakin pikaisin tavoite on täyttää vapaana olevat vakanssit.
Stepani Bendelin mukaan 300 uuden teho-osastohoitajan palkkaaminen maksaisi reilut 20 miljoonaa euroa.
Lue myös: