Pieksämäkeläisen kuntosalin ilman täyttää heti aamupäivästä tasainen pallonläiske. Arkiaamuna kaksi neljästä padelkuutiosta on tosin tyhjänä.
– Illat ovat aivan täysiä, ja silloin on vaikea löytää aikoja. Päivällä on väljempää, yrittäjä Aleksi Leskinen sanoo.
Leskiseen padelkipinä iski monen muun suomalaisen tavoin ulkomailla.
– Pelasin Belgiassa jääkiekkoa, ja joku houkutteli kokeilemaan padelia. Kohta alkoi padel kiinnostaa enemmän kuin kiekko. Jäin koukkuun monen muun tavoin ja pelaan edelleen 3-5 kertaa viikossa.
Kun perheyritys siirtyi uudelle sukupolvelle, padel tuli uutena lajina mukaan luontevasti.
– Ensin oltiin tekemässä kahta kenttää, mutta päätettiin onneksi tehdä neljä samalla kertaa.
Leskisen mukaan padelpelaajien joukko on hyvin kirjava. Ikä-, kunto- ja taitoerot ovat isoja, mutta se ei peliä haittaa.
– Paljon on saatu porukkaa ihan sohvaltakin.
”Kaveria pitää herkistellä”
Neljä ikämiestä venyttelee jäseniään ja käärii mailojaan suojapusseista. Keskustelu käy vilkkaana.
– Täällä lentävät pallo sekä huuli. Jos vähänkin epäonnistuu, kuittia tulee. Toisaalta pitää kaveriakin herkistellä kun paikka tulee, Aimo Nykänen sanoo.
Nykänen on intohimoinen kunto- ja penkkiurheilija, jolla on taustallaan monipuolinen lajikirjo juoksemisesta surffauksen kautta tennikseen.
– Kokeilin padelia Espanjassa lomamatkalla ja tuntui, että tämä on hieno laji. Heti ensimmäisellä kerralla pystyy pallottelemaan. Helppo aloittaa, Nykänen tuumii.
Lajilla kirjava harrastajoukko
Samanlaisen padelin pureman sai myös Suomen Padelliiton puheenjohtaja Janne Jukarainen. Entinen squash-aktiivi toimii nykyisin padelvalmentajana Jyväskylässä.
– Lajin salaisuus on varmaan padel itse. Se on helppo aloittaa. Tänäänkin minulla on käynyt ykkös- ja kakkosluokkalaisia, yli kasikymppisiä, pariskunta ja naisporukka treenaamassa, Jukarainen kertoo.
Puheenjohtaja arvelee, että helppouden lisäksi lajin tenhovoimaa lisää sen sosiaalisuus. Pelaamiseen tarvitaan neljä henkeä.
– Pelipaikoille tullaan jo reilusti ennen vuoron alkua juttelemaan ja siellä viivytään pidempään.
Padelliiton laskelmien mukaan tuhannen pelikentän raja meni rikki jo viime vuoden puolella. Harrastajamäärän arvioiminen on vaikeampaa.
– Harrastajia on 80 000–100 000, joukossa enemmän ja vähemmän pelaavia.
Padelin suosion räjähdysmäinen kasvu ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, pikemminkin maailmanlaajuinen. Länsinaapuri Ruotsi kulkee tässä hieman Suomea edellä.
– Siellä on mennyt jo halleja konkurssiin. Uskon, että meillä kasvu jatkuu, mutta kasvukäyrä varmaan loivenee. Muutaman vuoden kaikki mittarit ovat kasvaneet 50, 100 tai 200 prosenttia, Janne Jukarainen kertoo.
Liitossa toivotaan, että Ruotsin kokemuksista voitaisiin jotain oppiakin.
– Meillä kovimmassa huumassa taidettiin tehdä kenttiä jo autotalleihinkin. Voi olla, että joitakin alkaa tippua pois. Jyväskylään avattiin juuri uusi halli. Saa nähdä, että tuleeko uusia harrastajia vai väheneekö käyttäjät muualla.
Peliporukoita voi olla useita
Pieksämäellä pelit ovat päässeet täyteen vauhtiin. Aija Laukkanen seuraa peliä sivusta siviilivaatteet päällä.
– Tuli pelikielto, sillä joudun pieneen operaatioon. Nilkka meni pelatessa ja sitten ärtyi selkä, Aija Laukkanen sanoo.
– Kyllä harmittaa ja odotan sitä hetkeä, että pääsen taas pelaamaan.
Padel on Laukkasen pariskunnalle yhteinen harrastus. Aviomies Hannu iskee teräviä vasemman käden iskulyöntejä.
– Hannun perässä minäkin tänne tulin, ja pelaamme yhdessä aina välillä. Sitten sain koottua tyttöporukan, jolla pelataan, ja sitten on vielä tämän kuntosalin porukka.
Padelin viehätys on sen eräänlaisessa helppoudessa. Kenttä on nelisen metriä lyhyempi ja metrin verran kapeampi kuin tenniksen nelinpelikenttä. Rajoja kiertää lasiseinä, josta kimmonnutta palloa voi pelata.
Padelpallo on ulkonäöltään, kooltaan ja rakenteeltaan tennispallon kaltainen. Ainoastaan pallon paine on hieman alhaisempi, joten se antaa hieman enemmän anteeksi epäpuhtaissa lyönneissä. Myös mailan lyhyempi varsi helpottaa osumaa palloon.
– Kyllä se onnistuminen on tässä parasta. Että saa hyviä lyöntejä tehtyä, Aija Laukkanen pohtii.
Hannu Laukkasella on taustaa mailapeleistä ja erityisesti pingiksestä. Padel on tuorein mailapelivalloitus.
– Mieluummin sitä juoksee pallon perässä kuin ilman.
Uusia harrastajia yhä joka viikko
Pieksämäellä uskotaan padelin suosion pysyvän päinvastaisista ennustuksista huolimatta.
– Vaikka kyllähän mekin mietimme, että käykö sama hiipuminen kuin squashissa aikoinaan.
Aimo Nykänen uskoo, että padelin siivet kantavat pitkälle.
– Kynnys lähteä pelaamaan on aika helppo. Moni joka tulee ekaa kertaa pystyy heti pallottelemaan, varsinkin jos vähänkin jotain mailapelitaustaa.
Myös kuntosaliyrittäjä Aleksi Leskinen uskoo padelin suosion pysyvän.
– Neljä vuotta on puhuttu trendilajista, ja itse odotan milloin trendi lähtee sanan edestä pois. Meillä kahden vuoden jälkeen joka viikko tulee uusia naamoja, eikä juuri ketään jää pois. Usko, että padel on tullut jäädäkseen.
Oletko sinä kokeillut padelia? Mikä mielestäsi on pelin suosion salaisuus? Voit keskustella aiheesta 7.3. klo 23:een saakka.