Itä-Suomessa on varauduttu ukrainalaisten kotikuntahakemuksiin. Joensuusta ja Kuopiosta kerrotaan kuitenkin, että asiaan liittyy paljon epävarmuutta.
– Tilanne on haastava, koska emme tiedä kuinka moni aikoo hakea kotikuntaa, maahanmuuttokoordinaattori Jouko Miettinen Kuopion kaupungilta sanoo.
Ensimmäiset Venäjän hyökkäyssotaa paenneet ukrainalaiset ovat olleet Suomessa vuoden ajan, mikä tarkoittaa mahdollisuutta hakea kotikuntaoikeutta. Oikeuden myötä pakolaiset siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden piiriin.
Pohjois-Savossa on noin 2 500 tilapäiseen suojeluun oikeutettua ukrainalaista, joista suurin osa voi hakea kotikuntaoikeutta tämän vuoden aikana. Pohjois-Karjalassa määrä on noin 1 500.
– Olemme varautuneet siihen, että Joensuuhun tulee uusia kuntalaisia tätä kautta, mutta emme osaa yhtään arvioida kuinka paljon heitä on, sanoo Joensuun kaupungin valmius- ja turvallisuuspäällikkö Ville Leinonen.
Kotikuntaa voi hakea, kun on asunut Suomessa vuoden ja saanut suomalaisen henkilötunnuksen sekä jos omaa vähintään vuoden voimassa olevan tilapäisen suojelun oleskeluluvan. Kotikuntaoikeutta haetaan Digi- ja väestötietovirastosta joko sähköisesti tai paperilomakkeella.
Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista. Vaihtoehtona on jäädä vastaanottopalveluiden asiakkaaksi.
Kouluihin ei odoteta ryntäystä
Kotikunta tarkoittaa esimerkiksi oikeutta koulunkäyntiin, varhaiskasvatukseen, kunnan työllisyyspalveluihin sekä laajempiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntien on myös huolehdittava kotouttamisesta.
Ukrainalaislapsilla on jo tähän asti ollut mahdollisuus käydä koulua Suomessa. Suurin osa on myös käyttänyt tätä mahdollisuutta.
Käytännössä kunnissa ei odoteta uusien kuntalaisten tuovan suuria muutoksia kouluihin. Esimerkiksi Kuopiossa valmistavan opetuksen luokkien määrä on ukrainalaisten myötä kasvanut kahdesta yhdeksään, Jouko Miettinen sanoo.
– Kouluilla se suurin paine on ollut jo viime keväänä ja syksynä, hän kuvailee.
Osa ukrainalaisista on käynyt kotimaansa järjestämää etäkoulua. Kuntalaisen oppivelvollisuutta etäkoulu ei kuitenkaan täytä.
– Etäkoulua käyneet ovat olleet yleensä vanhempia opiskelijoita, jotka ovat käyneet esimerkiksi lukiota loppuun, Leinonen sanoo.
Resursseja kotouttamiseen ja työllisyyspalveluihin
Tilapäisellä oleskeluluvalla Suomessa asuva voi tehdä työtä. Kuntalaisella on kuitenkin oikeus myös kaikkiin kunnan järjestämiin työllisyyspalveluihin.
Joensuussa ja Kuopiossa työllisyyspalvelujen resursseja on lisätty.
– On myös varmistettu venäjäksi palvelun mahdollisuus, Ville Leinonen sanoo.
Myös kotouttamispalvelujen resursseja on kasvatettu.
Kaupungit aikovat tiedottaa mahdollisuudesta hakea kotikuntaa muun muassa verkkosivuillaan ja vastaanottokeskuksissa järjestettävissä tilaisuuksissa.
Vaikka kotouttaminen on kunnalle lain määräämä tehtävä, muistuttaa Ville Leinonen, että loppujen lopuksi kyse on koko yhteiskunnan asiasta.
– Päätavoite on se, että heistä tulee aidosti osa tätä yhteiskuntaa. Pelkkä Joensuun kaupunki ei tätä pysty tekemään, vaan siihen tarvitaan mukaan järjestöjä ja osaltaan jokainen kuntalainen.