Tampereen kuntapolitiikan keskeisissä tehtävissä on selvästi enemmän miehiä kuin naisia.
Kaupunginvaltuuston kaikki puheenjohtajat ovat miehiä, kuten myös suurimpien valtuustoryhmien puheenjohtajat.
Jos pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) pääsee eduskuntaan, hänen seuraajansa on todennäköisesti mies.
Vahva ehdokas Ikosen mahdolliseksi seuraajaksi on Kalervo Kummola (kok.). Hän oli kokoomuksen toinen pormestariehdokas Ikosen lisäksi vuoden 2021 kuntavaaleissa.
Kukaan kokoomusnaisista ei ole ilmaissut kiinnostustaan tehtävään.
Lisäksi Tampereen ainoa naispuolinen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd.) lopettaa tehtävässään, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestarin tehtävä lakkaa sote-uudistuksen takia.
Loukaskorpi pitää johtotehtävien epätasaista jakautumista erittäin ongelmallisena.
– Vaaleissa naiset kuitenkin ovat lähes joka puolueessa ääniharavia ja saavat paljon luottamusta äänestäjiltä.
Ikonen toivoo lisää nuoria politiikkaan
Pormestari Anna-Kaisa Ikosen mielestä Tampereen kuntapolitiikan asetelmia tai tilannetta on turha spekuloida ennen kuin eduskuntavaalit on käyty. Ikonen pitää kuitenkin tärkeänä, että poliittiset ryhmät ottavat aina tasa-arvon huomioon.
– Politiikka kaipaa erilaisia, eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia vaikuttajia. Toivoisin, että saisimme vielä enemmän etenkin nuoria – sukupuolesta riippumatta – innostettua vaikuttamaan oman kaupungin puolesta ja uskomaan itseensä ja osaamiseensa, Ikonen sanoo.
Kalervo Kummola arvioi, että naisten määrä ei ole vähenemässä Tampereen kuntapolitiikassa. Hänen mielestään tämänhetkinen tilanne on enemmänkin sattumaa.
– Monien naisten mielenkiinto tuntuu kohdistuvan myös uuteen hyvinvointialueeseen.
Epätasa-arvoon kiinnitetty huomiota ennenkin
Luottamustehtävien epätasaisesta jakautumisesta sukupuolten kesken on puhuttu Tampereella ennenkin. Esimerkiksi vuonna 2017 huomio kiinnittyi siihen, että kaikki valtuustoryhmien puheenjohtajat olivat miehiä.
Tällä hetkellä valtuustoryhmien puheenjohtajista miehiä on viisi. Ainoa valtuustoryhmää vetävä nainen on kristillisdemokraattien Sirpa Pursiainen. Pursiainen korostaa, että osaamisen pitää aina painaa enemmän kuin sukupuolen.
– Jokaisessa puolueessa on kuitenkin varmasti myös päteviä naisia ja puolueiden pitäisi itse tarkastella, onko valinnat tehty pätevyyden mukaan, Pursiainen sanoo.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Noora Tapio on muunsukupuolinen. Muunsukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti ei ole yksiselitteisesti miehen tai naisen identiteetti, vaan näiden yhdistelmä tai jotain muuta.
Tapio pitää huolestuttavana keskeisten tehtävien epätasaista jakautumista sukupuolten kesken.
– Ylimmät vallankäytön paikat tapaavat kasaantua miehille, jos tasa-arvoon liittyviä epätasa-arvoistavia rakenteita ei tietoisesti ja aktiivisesti pureta. Siinä työssä Tampereella on mitä ilmeisimmin epäonnistuttu, Tapio sanoo.
Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Milka Hanhela (vas.) pitää nykyistä tilannetta huolestuttavana demokratian toteutumisen kannalta. Hän katsoo, että tausta vaikuttaa aina siihen, millaisia asioita kukin tulee ajatelleeksi päätöksenteossaan.
– Nopein ja tärkein keino olisi kannustaa ja rohkaista tyttöjä, naisia ja muunsukupuolisia hakeutumaan ja tarttumaan haastaviin tehtäviin – mielellään lapsesta saakka, Hanhela sanoo.
Myös vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Stenhäll pitää tilannetta ongelmallisena.
– Yksinkertaista ratkaisua ei välttämättä ole, koska eri ryhmät tekevät valintansa itsenäisesti, Stenhäll sanoo.
Stenhällin mukaan tilannetta pitäisi pystyä arvioimaan uudelleen, kun valintoja tehdään valtuustokauden puolessavälissä.
Yle Tampere lähetti kysymyksiä kuntapolitiikan tasa-arvosta kahdelletoista tamperelaiselle poliitikolle. Heistä seitsemän vastasi.