Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi viikonlopusta lähtien kuumana käynyttä hävittäjäkeskustelua. Keskustelu alkoi pääministeri Sanna Marinin (sd.) kommentista, jonka hän antoi vieraillessaan Ukrainassa
Marinin mukaan Suomessa pitäisi keskustella vanhojen Hornetien mahdollisesta sijoittamisesta Ukrainaan.
– Mikä on meidän tapamme auttaa? Se ratkaistaan yhteistoiminnassa kaikkien tahojen kanssa, jotka ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavat.
– Suomi ei ole mitään linjauksia asiasta tehnyt, mutta näen, että meillä on kyvykkyyttä ja mahdollisuuksia tätä keskustelua käydä. Ja tällaiseen kansainväliseen yhteiseen ponnistukseen osallistua, Marin sanoi.
Marin alleviivasi, ettei hän ole mitään linjausta asiasta tehnyt eikä kukaan ole luvannut Hornet-hävittäjiä Ukrainaan. Hänen mukaansa Ukraina kuitenkin tarvitsee entistä raskaampaa aseistusta, jotta se voi taistella Venäjää vastaan. Tämän takia asiasta pitää nyt keskustella.
– On selvää, että Ukraina tarvitsee entistä raskaampaa kalustoa. Ja on hyvä, että kumppanimaiden kanssa on voitu sopia panssarivaunujen lähettämisestä ja kyllä seuraava iso kysymys on hävittäjät ja ilmapuolustus laajemminkin.
Marinin mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi nosti kahdenvälisissä keskusteluissa esille maan tarpeen saada apua ilmapuolustukseen.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri keskustelivat Hornet-asiasta lauantaina. Marinin mukaan keskustelu käytiin hänen aloitteestaan.
Marinin lausunnoista nousi poru
Marinin perjantainen lausunto Ukrainassa sai ulko- ja turvallisuuspolitiikan tarkkailijat ja toimijat takajaloilleen viikonloppuna. Varsinkin kilpailevista eduskuntapuolueissa lausunto nähtiin varomattomana.
– Hävittäjäkysymys on ulkopoliittisesti erittäin herkkä asia valtioiden välisissä keskusteluissa, joten keskustelut olisi vähintäänkin käytävä kotimaassa ensin. Nyt näyttää siltä, ettei asiaa ole pohjustettu vaan asiaa ryhdyttiin käymään Kiovassa, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen sanoi Ylelle.
Hornettien antamisesta Ukrainalle ei mitä ilmeisemmin ollut puhuttu ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon keskuudessa ennen Marinin lausuntoja.
– Puhelinsoitto tai tekstiviesti voisi olla toimiva ennen kuin ehdotetaan tällaisia. Se olisi perusyhteistyötä, jotta Suomen linja olisi kirkas, ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola puolestaan sanoi lauantaina.
Ulkopolitiikkaa Suomessa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tämä on nostanut kysymyksen oikeasta marssijärjestyksestä Hornet-asiassa.
Presidentti: Oman puolustuksen vaatimukset ratkaisevia
Myös presidentti Niinistö kommentoi medioille viikonlopun aikana käynnistynyttä keskustelua Hornettien antamisesta Ukrainalle.
– Keskustelimme pääministerin kanssa lauantaina Yhdysvaltain-matkani aikana. Suomi on keskittynyt Ukrainan välittömiin tarpeisiin ja pyyntöihin, joihin 13. puolustustarvikeapupaketilla on vastattu, Niinistö vastasi Ylelle viestillä.
Presidentti painotti vastauksessaan Suomen puolustuskykyä.
– Erityisesti Hornetien osalta ratkaisevaa ovat oman puolustuksemme vaatimukset. Mitä Horneteille niiden käytöstä poiston jälkeen tapahtuu, on eri keskustelu, Niinistö kirjoitti.
Horneteista ensimmäisten käyttöikä tulee vastaan vuonna 2025 ja viimeisen vuonna 2031. Niinistön mukaan hävittäjäapua kiireellisempää on ammustuotannon vauhdittaminen Euroopassa.
– Pitäisin nyt kiireellisenä, että valtiot ja alan teollisuus selvittäisivät mahdollisuuksia tykistön ammustuotannon tehostamiseksi. Niille on kova tarve ja kaupallinen kysyntä.