”Mikäli pelaaja tulee raskaaksi sopimuskauden aikana, raukeavat seuran talousvelvoitteet heti.”
Näin lukee pelaajasopimuksessa, jota Hämeenlinnan Lentopallokerho tarjosi Ronja Heikkiniemelle 2018.
Maajoukkueessakin pelannut Heikkiniemi ei hyväksynyt ehdotusta, eikä raskausehto lopulta päätynyt allekirjoitettuun sopimukseen.
– Ehtohan tarkoittaa käytännössä sitä, että pelaaja painostetaan varmistamaan, ettei hän tule raskaaksi. Se rajoittaa huomattavasti pelaajan vapauksia urheilun ulkopuolella. Miten tällaista kehdataan ehdottaa, Heikkiniemi miettii nyt.
Hän pelasi Hämeenlinnassa yhden kauden. Heikkiniemi kertoo, ettei ole kohdannut vastaavaa ehtoa muissa pelaamissaan seuroissa Suomessa tai Sveitsissä.
Raskausehto on ollut käytössä vuosia
Hämeenlinnan Lentopallokerho on Suomen menestyneimpiä lentopallojoukkueita. Seura on voittanut Suomen mestaruuden kymmenen kertaa, ja mitaleja sillä on yli 20.
Loppuvuodesta menestyksen ylle lankesi varjo: käytännössä yksin seuran naruja vedellyt manageri Ville Kalliomäki oli häirinnyt useita pelaajia sanallisesti ja fyysisesti vuosien ajan.
Seuran toimintakulttuurista paljastui lisää karuuksia, kun 2014–2018 joukkueessa pelannut Eveliina Rautiainen kertoi valmentajien nöyryyttävästä punnitsemiskäytännöstä ja painon kyttäämisestä (Hämeen Sanomat). Rautiainen sairastui vakavaan syömishäiriöön Hämeenlinnassa pelatessaan.
Sopimusten lapsettomuusehto on uusi tahra seuran maineelle, jonka puhdistaminen on vasta alkanut.
Ronja Heikkiniemen käsitys on, että lapsettomuusehto on aina mukana sopimusehdotuksessa.
– Tiedän pelaajia, jotka ovat pelanneet seurassa jälkeeni ja joilla on raskausehto sopimuksessa, Heikkiniemi kertoo.
Hänen mukaansa ehto on mukana riippumatta siitä, kuinka kallis pelaajasopimus on tai mitä paikkaa pelaaja pelaa.
Heikkiniemen lisäksi kaksi seuran entistä pelaajaa kertoo Ylelle, että heidän sopimuksissaan oli sama ehto. He pelasivat joukkueessa vuosien 2015–2021 aikana, toinen ennen ja toinen jälkeen Heikkiniemen. He hyväksyivät lapsettomuusehdon sopimuksiinsa.
Karu esimerkki syrjinnästä
Pelaajasopimus rinnastetaan työsopimukseen, mikäli työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. Sopimuksia sitoo sama työlainsäädäntö.
Tämä unohtuu joukkueurheilussa usein, sanoo juristi Kaius Peltonen. Hän on entinen nuorten maajoukkuelentopalloilija ja mestaruusliigapelaaja, joka on perehtynyt pelaajasopimuksiin.
Peltosen mukaan sopimukseen voi periaatteessa kirjata mitä vain, mutta jos ehdot ovat työlakien vastaisia, ne ovat mitättömiä. Raskauspykälä on malliesimerkki mitättömästä sopimusehdosta, Peltonen sanoo.
– Jos ehdon mukaan toimitaan, en pysty antamaan karumpaa esimerkkiä työsopimuslain vastaisesta sopimusehdosta ja tasa-arvolain vastaisesta syrjinnästä. Se on laiton irtisanominen, josta voi tulla seuralle isoja korvausvelvollisuuksia.
Ylen tiedossa ei ole, että seura olisi koskaan purkanut sopimusta pelaajan raskauden takia.
Näin seura kommentoi
Hämeenlinnan Lentopallokerhon väliaikainen manageri Vesa-Pekka Hirvioja ei kommentoi yksittäisten sopimusten sisältöä eikä sitä, onko ehto mukana tämän kauden pelaajien sopimuksissa.
Hän vetoaa siihen, ettei sopimuksia voi kommentoida kolmannelle osapuolelle syyllistymättä sopimusrikkomukseen.
Hirvioja veti managerin saappaat jalkaansa kolmisen viikkoa sitten, kun seuraa vuosikymmeniä johtanut Ville Kalliomäki jätti tehtävänsä häirintäkohun seurauksena.
Vesa-Pekka Hirvioja sanoo, että raskausehtoa ei kirjata tuleviin sopimuksiin, mikäli hän saa asiasta päättää.
– Ei se ole tätä päivää. Tästä otetaan oppia, kuka sopimukset jatkossa tekeekään. Raskauteen pätevät samat säännöt kuin loukkaantumisiin tai sairastumisiin.
Hirviojan mukaan seura ei ole koskaan purkanut pelaajasopimuksia raskausehtoon vedoten.
Hän mainitsee kuitenkin viime vuosikymmeneltä tapauksen, jossa ulkomaalaispelaaja tuli raskaaksi ennen kuin hän ehti pelata joukkueessa. Hirviojan mukaan pelaaja purki sopimuksensa itse.
Mestaruusliigan johtaja kummeksuu
Lentopallon ylimmän sarjatason eli mestaruusliigan johtaja Riia Martinoja kuulee lapsettomuuspykälästä ensimmäistä kertaa Yleltä.
Hän ei tiedä, että muilla seuroilla olisi sopimuksissaan vastaavaa ehtoa.
– Hyvin erikoiselta kuulostaa. Ei se kuulu normaaliin sopimuspohjaan.
Martinojan mukaan seura voi hyödyntää liigan sopimuspohjaa haluamallaan tavalla tai tehdä kokonaan oman sopimuksensa. Pelaajasopimuksen ainoa edellytys on, että se on kirjallinen. Liigalla tai Lentopalloliitolla ei ole muuta sananvaltaa pelaajasopimuksiin.
– Keskustelua voimme käydä. Jos sopimuksissa on yhä tällainen pykälä, on hyvä käydä asia seuran kanssa läpi, Martinoja muotoilee.
Härski sopimusehto on vallankäyttöä
Miksi seura kirjoittaa sopimuksiinsa ehdon raskaaksi tulemisesta, jos se on työnlainsäädännön silmissä mitätön?
Seuraa väliaikaisesti johtavan Vesa-Pekka Hirviojan mukaan seuran pelaajasopimukset ovat olleet entisen managerin laatimia. Yle ei tavoittanut Ville Kalliomäkeä kommentoimaan pelaajasopimuksia.
Lakimies Kaius Peltonen kertoo, että yksi mahdollisuus on puhdas osaamattomuus.
– Pienemmissä lajeissa osaaminen usein periytyy 1970–80-luvuilta. Silloin ajateltiin, ettei mikään sääntely koske urheilua.
Toisaalta härski sopimusehto on vallankäyttöä.
Ensimmäistä pelaajasopimustaan tekevä seuraurheilija on sopimusneuvotteluissa usein yksin ja uuden edessä. Alaikäiseltä pelaajalta seura tarvitsee myös huoltajan suostumuksen sopimukseen.
Ronja Heikkiniemi osasi kieltäytyä epämääräisistä ehdoista, koska hänellä oli jo ennestään seurakokemusta ja tukea sopimusneuvotteluissa.
Menestyneen organisaation kohdalla uusi pelaaja ajattelee herkästi, että sopimus on parempi vain hyväksyä.
– Ei tätä keskustelua kuulu näin käydä. Tämä on nöyryyttävä tapa huolehtia, että ollaan samalla sivulla pelaajan kanssa. Pitää luottaa, että urheilijalla on ymmärrys oman työn luonteesta, Heikkiniemi suomii.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 16.3.2023 klo 23:een saakka.