Keski-Suomen kunnat eivät halua maksaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin miljoonien ylimääräistä alijäämälaskua.
Sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi maanantaina, että Keski-Suomen kunnat ovat saaneet Keski-Suomen hyvinvointialueelta 24 miljoonan euron yllätyslaskun liittyen sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtymiseen sairaanhoitopiiriltä hyvinvointialueelle.
Sairaanhoitopiirit siirtyivät hyvinvointialueille vuoden alussa, mutta laki vaatii jäsenkuntia maksamaan sairaanhoitopiireiltä jääneet alijäämät.
Alijäämälasku kunnille yllätys
Hyvinvointialuesiirtymän jälkeen kuntien katettavaksi tulevaa alijäämää on ollut Keski-Suomessa yhteensä 40 miljoonaa euroa, mutta siitä 24 miljoonaa oli tarkoitus kuitata alentamalla sairaanhoitopiirin peruspääomaa.
Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto sanoo, että lasku oli kunnille todellinen yllätys, sillä sairaanhoitopiirin päätös peruspääoman alentamisesta on edelleen voimassa.
– Nyt [hyvinvointialueella] ilmeisesti on jonkin ministeriössä käydyn keskustelun ja tilintarkastajan lausunnon pohjalta päädytty siihen, että näin ei olisi. Sehän on hieman tulkinnanvarainen kysymys, mutta näkisin, että sairaanhoitopiirin lainvoimaiseen päätökseen on kunnilla ollut oikeus luottaa, Koivisto sanoo.
Koiviston mukaan sairaanhoitopiirin lainvoimaisen päätöksen perusteella esimerkiksi Jyväskylällä ei ole haluja laskun maksamiseen.
– Tämä on ollut kyllä ainakin kaikkien Keski-Suomen kunnanjohtajien näkemys asiasta, Koivisto sanoo.
Maksettavaksi nyt tulevan yllätysalijäämän lisäksi sairaanhoitopiiri teki viime vuonna alijäämää noin 46 miljoonaa euroa. Yhteensä katettavaa kunnille tulee siis noin 86 miljoonaa euroa.
Valitus hallinto-oikeuteen mahdollinen
Keski-Suomen kunnanjohtajat ovat keskustelleet alijäämäyllätyksestä tiistaina.
Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen kertoo tuoreeltaan kokouksen jälkeen, etteivät kunnat aio maksaa laskuja ennen kuin hyvinvointialueelta on asiasta virallinen päätös.
Mäkinen toteaa myös, että mikäli peruspääoman alentaminen poistetaan sairaanhoitopiirin tilinpäätöksestä, pitää kuntien toimia omien tilinpäätöstensä kanssa samoin.
– Mutta siinä vaiheessa - jos valtuusto hyväksyy päätöksen tuossa muodossa - kunnat joutuvat harkitsemaan valittavatko ne hallinto-oikeuteen tilinpäätöksestä, joka on selkeästi sairaanhoitopiirin valtuuston lainvoimaisen päätöksen vastainen, painottaa Mäkinen.
Ainakin Mäkinen itse harkitsee kunnanjohtajana esittävänsä tuossa tapauksessa Hankasalmen kunnanhallitukselle valittamista.
Mäkisen mukaan nyt syntynyt tilanne on hyvin erikoinen.
– Tämä on vähän jatkumoa sille, että meillä on kokemusta sairaanhoitopiiristä viime vaiheen yllätyksistä. Tästäkin olisi ollut hyvä saada tietoa tammikuussa, mutta kaikki tuppaa tulemaan muutaman päivän varoitusajalla ja tämä on todella outo asia.
Mäkinen ei muista törmänneensä koskaan aiemmin siihen, että toimittaisiin lainvoimaista päätöstä vastoin ilman, että päätöstä muutetaan.
– Mielestäni hyvinvointialueen valtuusto ei voi muuttaa sairaanhoitopiirin valtuuston päätöstä, vaan muutos pitäisi hakea lakiteitse.
Hankala kokonaisuus
Hankasalmen kunnanjohtaja arvioi, että alijäämän maksaminen saattaa olla pitkä prosessi.
– Jos yksikään kunta ei valita, niin asiaan voidaan saada lopullinen ratkaisu kesäkuussa, mutta jos prosessi jatkuu, niin puhutaan useammasta vuodesta.
Matti Mäkinen toteaa ymmärtävänsä hyvin, että hyvinvointialueelle tulee sen omalta tilintarkastajalta ohjeita ja ministeriön ohjausta.
– Ei tässä ole syyllisiä eikä syyttömiä, vaan tämä on erittäin hankala kokonaisuus. Siksi olisi ollut hyvä, että sairaanhoitopiirin valtuuston päätöksen oikeellisuus olisi saatettu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, niin meidän ei olisi tarvinnut keskenään alkaa hallintoriitoihin, summaa Mäkinen.