Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat, mutta huonoon kuntoon päässeet rakennukset aiheuttavat päänvaivaa kunnille. Espoo tuskaili Tapiolan uimahallinsa kanssa vuosikausia ja lopulta päätti korjata hallin, vaikka korjaus maksaa enemmän kuin uuden rakentaminen. Nyt Kemi pohtii oman uimahallinsa kohtaloa.
Sekä Kemin että Espoon uimahallin on suunnitellut maamme merkittävimpiin arkkitehteihin lukeutuva Aarne Ervi.
Kemin kaupunki on juuri saattanut vireille kaavamuutoksen, joka tähtää vuonna 1967 valmistuneen ja 1997 peruskorjatun uimahallin purkamiseen. Kemi haluaa poistaa rakennuksen suojelumerkinnän ja rakentaa uuden uimahallin.
Kaupungin selvitysten mukaan hallin peruskorjaaminen nykyvaatimusten ja -tarpeiden mukaiseksi olisi osin mahdotonta. Hallin korjausasteeksi on arvioitu 79 prosenttia.
Kemin kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immonen harmittelee hallin tilannetta.
– Rakennus on kaunis ja merinäköaloineen hienolla paikalla, mutta halli on teknisen käyttöikänsä päässä, eikä sitä pystytä korjaamaan niin hyvin kuin pitäisi.
Vireille tullut kaavamuutos on herättänyt keskustelua muun muassa sosiaalisessa mediassa. Osa on suorastaan kauhistunut ajatusta poistaa rakennuksen suojelumerkintä ja purkaa talo. Moni kommentoija pitää Kemin uimahallia harvinaisen kauniina ja monipuolisena, ja toivoo, että se korjattaisiin.
– Tietysti nämä ovat myös arvovalintoja. Samassa tilanteessahan on ollut Espoo, joka vuosikausia pohti käyttökieltoon asetetun uimahallin kohtaloa. Espoon on ehkä helpompi tehdä näitä arvoratkaisuja, koska resurssit ovat isommat kuin meillä, Immonen pohtii.
Isot vauriot voisivat tehdä korjauksesta kalliin
Kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immonen kertoo, että yksi pahimmista ongelmista on vanhojen uimahallien tyyppiviaksi sanottu alkalikiviainesreaktio, joka rapauttaa betonia. Kemissä vaurioita on kaikissa altaissa.
Tässä piilee myös mahdollisen peruskorjauksen suuri riski; ennakkoon ei tiedetä, miten täydellisesti rakenteet pitäisi uusia. Tämä voi myös kasvattaa huomattavasti peruskorjauksen hintaa alustavista arvioista, joiden mukaan sekä uuden, nykyistä pienemmän ja väestöpohjan mukaisen, hallin rakentamisen että vanhan korjaamisen hintalappu olisi 16 miljoonan euron luokkaa.
Espoon Tapiolassa uuden rakentamisen ja vanhan korjaamisen välinen hintaero on suuri. Vanhan hallin saneerauksen kustannusarvio on 42–46 miljoonaa euroa, kun hiljattain rakennettu Matinkylän uimahalli maksoi noin 33 miljoonaa euroa.
Nykytekniikka ei mahdu
Yksi ongelma Kemin hallissa on tilojen mataluus, minkä vuoksi rakennukseen ei mahdu nykyvaatimusten mukaista ilmanvaihtotekniikkaa. Kerroskorkeudet ovat osin selvästi alle kolme metriä, kun korkeutta tarvittaisiin neljä metriä.
Lisäksi tarveselvityksen mukaan Kemin halli on käyttäjämäärään nähden nykyään liian iso. Ongelmia aiheuttavat myös puutteet rakennuksen esteettömyydessä sekä se, ettei altaita voi muunnella eri käyttäjäryhmien tarpeisiin.
Museoviranomainen: Merkittävää arkkitehtuuriperintöä
Uimahallin purkuajatukset eivät siis ole Kemissä esillä ensimmäistä kertaa. Asiaa käsiteltiin viimeksi kesällä alueen muun suunnittelun yhteydessä.
Tornionlaakson museo pitää uimahallia merkittävänä modernin arkkitehtuurin ja hyvinvointiyhteiskunnan perinnön edustajana Lapissa. Vuonna 2019 Museovirasto totesi, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaille suojelluille rakennuksille korjaaminen on ensisijainen vaihtoehto. Virasto kehotti Kemiä jatkamaan uimahallin peruskorjauksen suunnittelua ja huomioimaan rakennuksen arkkitehtoniset arvot.
Myös nyt Tornionlaakson museo antaa lausuntonsa kaavamuutosesityksestä. Runsaassa puolessa vuodessa tuskin on tapahtunut muutoksia, jotka olisivat muuttaneet aluevastuumuseon näkemyksen suojelusta.
Kaavamuutoksen huomautus- ja lausuntoaika on meneillään. Kunnilla on kaavoitusmonopoli eli kunta voi päättää hyväksyä lainmukaisen kaavaprosessin läpikäyneen kaavan. Päätöksestä voi tehdä valituksen, joka voi johtaa oikeuskäsittelyynkin.
Lähikuukausina Kemin kaupunginvaltuusto saa päätettäväkseen, jatketaanko suojelua vai ei. Sen jälkeen tarvitaan vielä päätös peruskorjauksesta tai uuden hallin rakentamisesta. Tavoitteena on, että työt alkaisivat vuonna 2025.
Päädyttiinpä kumpaan tahansa ratkaisuun, jossain vaiheessa kemiläisillä on edessään pari vuotta ilman omaa uimahallia, ellei sitten päätetä käyttää hyväksi tontin rakennusoikeutta ja rakentaa uusi halli vanhan viereen. Siinä tapauksessa polskimiseen ei tulisi taukoa – ja merinäköalakin säilyisi.
Edit: Ervin töitä käsittelevästä videosta on korjattu Kemin kaupungintalon valmistumisvuosi 16.3. klo 9.03. Klo 16.06 tarkennettu hintavertailua. Uuden hallin alustava kustannusarvio koskee nykyistä pienempää hallia.