Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kevään eduskuntavaaleissa alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on pienempi kuin samanikäisten osuus väestössä. Pienin nuorten ehdokkaiden osuus on Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Lapin vaalipiireissä, mutta myös niissä on alle 30-vuotiaita ehdokkaita.
Kysyimme kolmelta näiden vaalipiirien ehdokkaalta, mikä sai heidät lähtemään mukaan politiikkaan. Kahdella heistä päätökseen ovat vaikuttaneet viime vuosien tapahtumat, joiden myötä politiikka on tullut lähelle omaa elämää. Kolmas ehdokas on jo vuosia toiminut politiikassa.
Voit myös katsoa tästä koneesta kaikki vaalien nuoret ehdokkaat alueen sekä puolueen tai vaaliliiton mukaan jaoteltuna.
Koronakriisi ja ilmastomarssit innostivat politiikkaan
Kaakkois-Suomen vaalipiirin nuorin ehdokas Jussi Kukkurainen, 18, kertoo liittyneensä keskustaan vuonna 2020. Innoituksen puoluetoimintaan hän sai koronakriisistä.
– Silloin oli päättäjiä näkyvillä medioissa, sitä ihmetteli mitä ihmisiä nämä on, sitten se alkoi kiinnostamaan, Kukkurainen kertoo.
Hämeen nuorimmalle ehdokkaalle Petra Varjukselle (vihr.), 18, merkittävässä osassa puoluepolitiikkaan osallistumisessa olivat nuorten ilmastomarssit, joita järjestettiin ennen koronaa.
– Vuonna 2019, kun tulivat ilmastolakot, ne herättivät, minua alkoi huolestuttamaan ilmastokriisi, Varjus sanoo.
Vaaliväittelystä valtuuston kautta ehdokkaaksi
Lapissa 18-vuotiaita ehdokkaita ei ole. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita on kahdeksan, joista yksi 24-vuotias Elina Kuula (kok.).
Kuula on vaikuttanut politiikassa jo yli kymmenen vuotta. Hän on toiminut opiskelijapolitiikassa ja on myös Rovaniemen kaupunginvaltuutettu. Innostuksen politiikkaan Kuula sai 13-vuotiaana osallistuessaan ensimmäiseen vaaliväittelyynsä.
– Seiskaluokkalaisena lähdin haastamaan ysiluokkalaisia vaaleissa ja pääsin nuorisovaltuustoon, Kuula sanoo.
Kavereiden ja opettajien tuki kannusti Kuulaa jatkamaan nuorisopolitiikassa.
”Nuoria väheksyviä ajatuksia politiikassa”
Hämeessä alle 30-vuotiaita on vain seitsemän prosenttia ehdokkaista. Petra Varjus pitää asenteita yhtenä syynä nuorten vähäiseen intoon asettua ehdolle.
– On nuoria väheksyviä ajatuksia politiikassa, ei uskota, että nuorilla on riittävästi tietoa ja taitoa, Varjus sanoo.
Varjus uskoo toiseksi syyksi nuorten vähyyteen sen, että politiikkaa ei tehdä nuorten kanavissa.
– Kampanjoidaan torilla vanhoille ihmisille, sehän ei puhuttele nuoria, Varjus sanoo.
Raha ja äänikynnys ratkaisevat?
Elina Kuula uskoo, että rahan merkitys kynnyksenä korostuu nuorilla ehdokkailla. Rahaa tarvitaan, jotta on ”mahdollisuuksia läpipääsyyn”.
Kuulan oma budjetti on noin 4000 euroa. Hän saa vaalitukea Kokoomuksen nuortenliitolta ja puolueeseen kytköksissä olevalta Nuorkansalliselta vapaussäätiöltä.
Vihreiden Petra Varjus puolestaan käyttää noin 2000 euroa kampanjointiinsa, tästä 700 euroa on Varjuksen omaa rahaa ja loput hän kertoo saaneensa lahjoituksina.
Sekä Varjus että Kuula uskovat sosiaalisen median voimaan.
Varjus tekee kampanjaansa TikTokissa ja Instagramissa. Kuula uskoo, että somen merkityksen lisääntymisen myötä vaalibudjetin merkitys vähentyy tulevaisuudessa.
Nuorten ehdokkaiden määrällä on merkitystä
Nuorten vähäisestä kiinnostuksesta vaaleihin on kannettu huolta jo vuosikymmenten ajan. Näissä vaaleissa alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä nousi hieman viime vaaleista.
Nyt koko maan ehdokkaista 18–29-vuotiaita on 10,9 prosenttia, kun taas väestössä sen ikäisiä on 13,9 prosenttia.
Nuorten ehdokkaiden määrällä on vaikutusta äänestysaktiivisuuteen. Se on matalimmillaan nuorissa ikäluokissa.
Vaikeus löytää sopivaa ehdokasta on yksi tärkeimmistä syistä, miksi nuoret eivät äänestä. Mikäli ehdolla on nuoria, se aktivoi nuoria äänestämään, vaikka aina he eivät valitsekaan nuorta ehdokasta.
Vähiten nuoria ehdokkaita eduskuntapuolueista on perussuomalaisilla, joka on kuitenkin ensi kertaa äänestävien suosikkipuolue.
Pohjoisessa ja idässä läpipääsy entistä vaikeampaa
Toisaalta väestön ikääntyminen ja väestökato näkyvät Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Lapista ja Kaakkois-Suomesta kansanedustajien määrä vähenee näissä vaaleissa. Se tarkoittaa entistäkin kovempaa kilpailua kansanedustajien paikoista.
Eniten nuoria ehdokkaita eduskuntapuolueista ovat haalineet riveihinsä RKP ja vihreät, joista molemmilla 17 prosenttia ehdokkaista on alle 30-vuotiaita.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 17.3. klo 23 saakka.