Euroopan keskuspankin neuvosto jatkaa tuntuvaa rahapolitiikan kiristämistä huolimatta myllerryksestä rahoitusmarkkinoilla.
Se päätti torstaina nostaa yleisimmän ohjauskoron eli liikepankkien talletuskoron kolmeen prosenttiin. Korko nousee puoli prosenttiyksikköä, aivan kuten pankki on aiemminkin sanonut.
Samalla myös kaksi muuta EKP:n ohjauskorkoa eli maksuvalmiusluoton korko ja perusrahoitusoperaatioiden korko nousevat puoli prosenttiyksikköä.
Syynä ovat yhä vauhdikkaasti nousevat kuluttajahinnat.
– Inflaation ennustetaan pysyvän liian korkealla liian pitkään, EKP sanoi tiedotteessaan.
Päätös oli yksi EKP:n merkittävimmistä kuukausiin. Inflaation lisäksi keskuspankin ongelmana on uhkaava pankkikriisi. Markkinoilla sijoittajat ja analyytikot uskoivatkin etukäteen, että EKP ei uskaltaisi tässä tilanteessa nostaa korkoa.
– EKP:n neuvosto seuraa tiiviisti tämänhetkisiä markkinoiden jännitteitä ja on valmis reagoimaan tarvittaessa hinta- ja rahoitusvakauden säilyttämiseksi euroalueella, tiedotteessa kerrottiin.
Pankkien epävarmuus vaikuttaa myös tulevaan rahapolitiikkaan ja esimerkiksi suomalaisten yleisimpään asuntolainojen viitekorkoon eli 12 kuukauden euriboriin. Euribor on viime päivinä taas painunut, kun viime viikolla se kiisi nopeasti kohti neljän prosentin rajaa.
”Europankit hyvässä kunnossa”
Keskuspankki on puun ja kuoren välissä. Liiallinen korkojen nostaminen voi edesauttaa pankkikriisin syntymistä.
Pankkialalla on rytissyt tällä viikolla. Yhdysvaltalaispankki Silicon Valley Bank kaatui viikonloppuna viranomaisten syliin, ja tällä viikolla sveitsiläispankki Crédit Suissen ongelmat ovat heikentäneet eurooppalaisten pankkien osakekursseja.
Vaikka Sveitsi ei kuulu euroalueeseen, pankit ovat sidoksissa toisiinsa ja vaikeudet välittyvät markkinoiden kautta.
Toisaalta EKP:n tähänastisia korkojen nostoja voi pitää riittämättöminä, koska inflaatio ei ole talttunut. Euroopan keskuspankin ykköstehtävä on pitää hintojen nousu kurissa ja rajata se noin kahteen prosenttiin.
EKP arvioi inflaation hidastuvan tänä vuonna 5,3 prosenttiin, 2,9 prosenttiin ensi vuonna ja 2,1 prosenttiin vuonna 2025.
EKP mainitsi nyt ensi kertaa palkkojen nousun rinnalla sen, että myös yritysten hinnankorotukset pitävät inflaatiota liikeessä. Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan EKP aikoo kiinnittää siihen erityistä huomiota.
Keskuspankki arvioi torstaina, että euroalueen pankit ovat hyvässä kunnossa.
– Euroalueen pankit ovat vakavaraisia ja kykenevät hyvin selviytymään maksutarpeistaan, pääjohtaja Lagarde sanoi tiedotustilaisuudessa.
Keskuspankki vakuuttaa kuitenkin, että sen ”työkalupakki on täysin varustettu” tarjoamaan likviditeettitukea euroalueen rahoitusjärjestelmälle.
EKP:n päätös pysyä aiemmin ilmoitetussa reippaassa koronnostossa ei yllättänyt OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäistä.
Jo viime rahapolitiikan kokouksessaan keskuspankkiirit kertoivat, että korkoa nostetaan maaliskuussa puoli prosenttiyksikköä. Pääjohtaja Lagarde toisti suunnitelmat Ylen haastattelussa helmikuussa Saariselällä.
EKP piti inflaatiota pahempana uhkana kuin orastavaa pankkikriisiä, Hännikäinen arvioi.
Miten pankkeja tuetaan
Kun keskuspankki on nostanut korkoja, pankkien taseissa olevien velkapapereiden arvot ovat romahtaneet. Ne on hankittu pankkiholveihin rahoitusta turvaamaan aikana, jolloin korot olivat nykyistä matalammat.
Nyt velkakirjojen jälleenmyyntiarvo on romahtanut, kun markkinoilla on tarjolla tuottoisampia eli korkeakorkoisempia sijoituskohteita. Niin kauan kuin pankkien ei tarvitse myydä niitä, ei ole hätää. Jos pankit taas tarvitsevat äkkinäisesti kassavaroja, ne voivat joutua liriin.
EKP:lla on keinot helpottaa pankkien mahdollista ahdinkoa. Se voi myöhemmin tänä keväänä esimerkiksi täsmentää liikepankkien tukiohjelmiaan, joita se on luonut finanssikriisin jälkeen.
Tarvitaanko taantuma?
EKP julkaisi tänään myös euroalueen talouskasvusta ja pohjainflaation kehityksestä. EKP nosti arviotaan tämän vuoden kasvuennusteesta, mutta vuosien 2024 ja 2025 kasvuvauhti jää hitaammaksi kuin aiemmin arvioitiin, pankki sanoo.
Inflaation hidastumista saadaan siis vielä odottaa, sillä se edellyttää talouskasvun hidastumista ja käytännössä taantumaa, arvioi OP:n Jari Hännikäinen.
– Tämä onkin keskuspankin kannalta vaikeaa, kun taloutta pitäisi jarruttaa, mutta ei sitä voi jyrkänteeltä alas ajaa.
Mitä ajatuksia korkojennousu herättää? Voit keskustella aiheesta alla perjantaihin 17.3. kello 23:een saakka.
Kuuntele alla olevasta Uutispodcastistä, mistä pankkien ongelmat saivat alkunsa.
