Vaihdettavat Pokémon keräilykortit ovat olleet koulujen välitunneilla tuttu näky usean vuoden ajan. Korttien keräily on jo jaettu kokemus vuosina 1980 - 90 syntyneiden vanhempien sekä nykypäivän lasten välillä. Pokémon on ollut olemassa jo 25 vuotta.
Poromagia-peliliikkeen Pokémon-vastaavan Matti Mäkelän mukaan suosion syy on yksinkertainen:
– Pokémonit ovat söpöjä, sympaattisia, hienon näköisiä ja sopivat kaikille. Niitä tulee kokoajan lisää peleissä, korteissa ja animaatiossa.
Sekä lapset että aikuiset keräävät kortteja. Kokoelmaa voi kasvattaa ostamalla 5-10 euron arvoisia korttipakkauksia eli boostereita, tai vaihtamalla omia kortteja muiden kanssa.
– Korttien keräily voi alkaa esimerkiksi siitä, että koettaa saada oman suosikki Pokémonin keräilykansioon, sitten nälkä usein kasvaa syödessä, ja pian alkaa haluta kaikkia muita eri versioita samasta Pokémonista, vaikkapa holona eli kiiltävänä korttina, Mäkelä sanoo.
Kortteihin saa siis nopeasti menemään sievoisen summan rahaa, mutta joskus voi myös potkaista onni ja paketista voi löytyä tosi arvokaskin kortti.
Mäkelän mielestä korttien keräilytapoja on yhtä monta erilaista kuin Pokémoniakin. Hän on kuitenkin huomannut, että lapsille Pokémonin korteissa tärkeää on lyöntivoima tai HP eli terveyspisteet, sekä se, miltä kortti näyttää. Aikuiset taas ostavat kortteja harkitusti ja jopa sijoitusmielessä.
– Vanhemmat keräilijät pohtivat ostovalinnoissan enemmän arvopuolta keräten systemaattisesti jotakin tiettyä kokonaisuutta, kuten yhtä sukupolvea tai yhtä Pokémonia, Mäkelä sanoo.
Uusia Pokémon-korttipakkauksia julkaistaan noin kolmen kuukauden välein. Yleensä painokset myydään heti loppuun.
– Tiettyä painosta myydään vain sinä hetkenä, eikä niistä tehdä uusia versioita. Siksi uusin painos on aina halutuin, Mäkelä kommentoi.
Tällä hetkellä Pokémoneja on julkaistu 9 sukupolvea ja niitä yhteensä 1010. Uusin sukupolvi on nimeltään Scarlett & Violet ja se julkaistiin marraskuussa 2022.
– Pokémon-korttien uusi aalto alkoi korona-aikana kun ihmiset alkoivat katsomaan boostereiden availuun liittyviä unboxing-videoita. Sitten, niitä alettiin tehdä Suomessakin ja kaivelemaan naftaliinista vanhoja kokoelmia, Mäkelä kertoo.
Kaikki kerätään, feikit evätään
Arvokkaiden korttien arvo voi olla monta sataa euroa. Arvo muodostuu kortin kysynnästä, kunnosta sekä pelattavuudesta.
– Esimerkiksi oranssin lohikäärmeen näköinen Charizard on ollut Pokémonissa kestosuosikki, siksi se kortti on arvokas. Se ei ole korttina pelattava, mutta se on niin suosittu, että siksi sen arvo nousee aina pilviin, Mäkelä täsmentää.
Mäkelän mukaan korteista liikkuvat väärennökset haittaavat keräilyä. Väärennetyt kortit voi tunnistaa huonosta painojäljestä, korttien pienemmästä koosta tai niiden värien heikosta laadusta. Väärennökset tulevat yleensä postimyyntinä Kiinasta vanhempien ostamana, kun perheessä halutaan aloittaa Pokémonien keräilyharrastus.
– Joku voi maksaa ison rahan korteista tietämättään, että ne eivät ole aitoja. Sitten kun niitä myydään eteenpäin eikä niillä ole mitään arvoa, niin siinä on suru puserossa, Mäkelä sanoo.
Liikessä, jossa Mäkelä työskentelee, koetetaan tarjota feikkejä kortteja myytäväksi lähes päivittäin, Mutta niillä ei ole mitään keräilyarvoa.
Harrastuksen evolvoituminen
Laura Sirola on Suomen virallinen Pokémon-professori, turnausjärjestäjä, liigajohtaja ja Pokémon Suomi -sivuston perustaja ja ylläpitäjä. Sirola on toiminut korttiharrastuksen parissa jo 17 vuotta.
– Vuonna 2006 osallistuin ensimmäiseen Pokémon-turnaukseeni. Vaikka en menestynytkään, halusin jatkaa pelaamista niin kovasti että perustin Tampereen Pokémon-liigan. Olin 14-vuotias, Sirola sanoo.
Sirola ei nykyään ehdi pelata aktiivisesti, mutta on toiminut sekä Suomessa että ulkomailla pelin virallisena tuomarina eli Pokémon professorina.
– Sitä varten piti suorittaa virallinen koe! Olen aika ylpeä tästä tittelistä, Sirola nauraa.
Kaikille avoimet Pokémon-liigat ovat säännöllisiä kokoontumisia joissa pelataan, vaihdetaan kortteja ja tavataan muita faneja ja ne ovat kaikille avoimia. Liigoja on eri puolella Suomea. Liigoissa voi myös saada harvinaisia promo-kortteja sekä opetella muiden kanssa korttipelin säännöt. Sirolan mielestä on ilahduttavaa kuinka yli sukupolvinen asia Pokémon on.
– On mieltä lämmittävää huomata, että tämä on joissain perheissä lapsen ja vanhemman yhteinen harrastus, Sirola sanoo.
Pohjoismaiden Pokémon-mestariksi
Pokémon-korttipeli tunnetaan paremmin nimellän TCG (Trading card game). Kahden hengen korttipelissä kukin pelaaja ottaa mittaa toisistaan 60 kortin pakalla. Se, joka kukistaa ensimmäisenä toisen kuusi taskumonsteria, voittaa.
Eniten Suomea Pokémon TCG:n maailmanmestaruuskilpailuissa on edustanut vantaalainen oikeustradenomi Öjvind Svinhufvud. 26-vuotias Svinhufvud on pelannut Pokémon TCG:tä 10-vuotiaasta asti. Peli-innostus alkoi lehtijutusta ja tutustumiskäynnistä Pokémon-liigassa.
– Minulle tärkeintä pelissä on aina ollut pelaajayhteisö ja ystävät, joita olen pelien myötä vuosien varrella saanut, Svinhufvud tunnustaa.
Svinhufvudin mielestä peli kehittää nopeaa päätöksentekotaitoa, ongelmaratkaisukykyä ja matemaattis-loogista päättelyä. Hän iloitsee siitä, että Pokémon on antanut hänelle mahdollisuuden kivuta jossain asiassa maailmanparhaiden joukkoon.
– En ole saanut geenilotossa parhaita kortteja. Minulla on lapsuudesta asti on useita terveysongelmia, kuten asentohuimausta. Siksi on siistiä, että pelin kautta minusta jossakin asiassa alan huippu, Svinhufvud kertoo.
Svinhufvud matkustaa muiden suomalaisten huippupelaajien tavoin suuriin turnauksiin kerätäkseen turnauspisteitä. Turnauksia varten reissaamisesta on tullut itsestään selvyys tavoitteellisesti pelaavalle Svinhufvudille.
Pelikauden aikana on saatava vähintään 250 turnauspistettä osallistuakseen maailmanmestaruuskilpailuihin. Pisteitä saa turnausten sijoituksista. Lisäksi kauden aikana Euroopan alueella 22 parhaalle myönnetään palkinnoksi matkastipendi MM-kilpailuhin. Tänä vuonna mestaruuskisat järjestetään elokuussa ensimmäistä kertaa Pokémonin kotimaassa Japanissa.
– Tämän hetken TCG-mestari on norjalainen Tord Reklev. Tanskassa on myös kovia maailmanluokan pelaajia sekä täällä Suomessa. Suomalaisiin pelaajiin ja ystäviini kuuluu Julius Brunfeldt, Hermanni Hietalahti sekä Kallaman veljekset Konsta ja Juho. Ydinporukamme kanssa testaamme uusia pakkoja ja lähdemme yhdessä reissuihin. Viikonloppuna lähdemme Alankomaihin Utrechtiin, Svinhufvud kertoo hymyillen.
Öjvind Svinhufvud sijoittui maaliskuussa järjestetyssä Utrechtin 694 hengen turnauksessa sijalle 18.
