Jos vuonna 1984 pahin olisi tapahtunut ja taivaalta olisi tipahtanut ydinpommi, olisi erään pirkanmaalaisen metsän keskeltä löytynyt yksi varmasti turvallinen paikka.
Näin uskoo Olavi Raiski, joka kauppaa Tori.fi-sivustolla säteilysuojaa. Sitä myydään järeimmän suojausluokan eli S6-luokan suojana. Myyntihintana on 25 000 euroa.
Kallioon louhittu suoja kätkeytyy ympäröivän metsän keskelle. Kun suojan järeistä tuplaovista astuu sisään, eteen avautuu pimeä ja hiljainen tila, jossa askelet kaikuvat. Tyhjyyden keskellä näköpiiriin osuu yksittäinen kaatunut peltitynnyri.
Kaukaa kuuluu epämääräinen ääni, joka muistuttaa vaimeaa koputusta. Tarkemman tutkailun jälkeen selviää, että ääni tulee suojan sisällä olevan teltan päälle tippuvista pisaroista.
Virroilla sijaitsevalla säteilysuojalla on värikäs historia. Olavi Raiskin isä ja veli rakennuttivat suojan vuonna 1983 ydinaseuhan aikana.
Suojasta oli tuolloin tarkoitus myydä paikkoja haluaville, jos kriisi yllättäisi. Tämä herätti vihaa ja vastustusta kansalaisissa. Suunnitelmaa pidettiin ihmisiä eriarvoistavana ja siitä myös kirjoitettiin lehdissä.
– Ihmiset luulivat vain rikkaiden voivan suojautuvan omin neuvoin, Raiski muistelee.
Tila on käynyt moneen
180-neliöiseen säteilysuojaan mahtuu Olavi Raiskin arvion mukaan yli 200 ihmistä. Suojassa oli alun perin muun muassa aggregaatti, peseytymistilat, wc ja keittiö.
Kansalaisten reaktion vuoksi tilaa ei ole koskaan käytetty varsinaisena suojana, joten sen kalusteita on myöhemmin poistettu. Raiskin mukaan syväporakaivo, mekaaninen ilmanvaihto ja viemärit kuitenkin toimivat.
Tilalle on vuosien aikana löytynyt muuta käyttöä. Aikoinaan tilassa vuokralaisena ollut Rahapaja säilöi siellä kriisiajan varalle 75 miljoonaa markkaa 50 pennin kolikkoina. Suojassa on säilötty myös muun muassa ammuksia ja ilotulitteita.
Olavi Raiskin mukaan suojassa on ajan saatossa tehty myös eristäytymiseen liittyviä psykologisia testejä ja järjestetty asenäytöksiä.
Suoja on pysynyt verrattain hyvässä kunnossa vähäisestä käytöstä huolimatta. Ongelmaksi on muodostunut kosteus.
Raiski kertoo, että tila on tällä hetkellä sopiva runko väestönsuojalle. Se kuitenkin vaatii ehostusta toimiakseen vaaditulla tasolla.
– Jos siitä aikoo suojaa rakentaa uudestaan, niin täytyy satsata vähän enemmän.
Säteilyltä suojautumisen idea on vähentää annostusta niin paljon kuin mahdollista.
Ylen viime vuoden maaliskuussa julkaistussa jutussa kerrottiin, että paksut kivi- tai betoniseinät ja maamassa auttavat suojautumaan säteilyltä, mutta ilmanvaihto pitää hoitaa kuntoon: suojaan tulevaa ilmaa pitää suodattaa, jotta ulkona leijuvat radioaktiiviset hiukkaset eivät joudu ihmisen elimistöön hengitysilman mukana.
Yle ei tavoittanut Säteilyturvakeskusta kertomaan, miten yleisiä tällaiset suojat ovat.
Tila kiinnostaa, mutta ei suojana
Kolmen viikon aikana yli kymmenen ostajaehdokasta on käynyt katsomassa tilaa. Olavi Raiski antaa osoitteen ja ajo-ohjeen vain kasvotusten arvioituaan ensin, ovatko ostajat tosissaan liikkeellä.
Toistaiseksi kukaan ostamisesta kiinnostunut henkilö ei ole suunnitellut käyttävänsä tilaa suojana, vaikka se voisikin Raiskista olla tulevaisuudessa ajankohtaista maailmantilanteen huomioon ottaen.
Mitä tilassa tehdään sitten tulevaisuudessa?
– Se joka tilan ostaa, saa rakentaa sen mieleisekseen käyttötarkoituksen mukaisesti, Raiski sanoo.
Ostajaehdokkaista osa haluaisi säilyttää siellä tavaraa, jotkut ovat suunnitelleet käyttävänsä tilaa levytysstudiona.
Raiski on avoin kaikenlaisille ostajille. Tai ainakin melkein.
– Kai siinä valtiovalta puuttuu asiaan jos Venäjälle sen myyn, Raiski naurahtaa.
– Toivomus on tietysti, kun tämän tien päässä on kaksi kesämökkiä, ettei se tuleva toiminta häiritse mökkien asukkaiden elämää. En minä siihen mitään diskoa tai kapakkaa halua, hän jatkaa.