Tornion terästehtaan käyttöön suunnitellaan pienydinvoimalaa. Energiayhtiö Fortum ja teräsyhtiö Outokumpu selvittelevät, olisiko pienydinvoimala mahdollinen ratkaisu Outokummun sähkö-, lämpö- ja höyrytarpeisiin.
Yhtiöt arvioivat yhteistyömalleja, pienydinvoimalan teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä sekä sääntelyä. Outokummun toimitusjohtaja Heikki Malinen uskoo, että näihin kysymyksiin löydetään vastaus parin vuoden sisällä.
Miten prosessi etenisi sen jälkeen, jos yhtiöt päättäisivät toteuttaa pienydinvoimalan eli ns. SMR-voimalan Tornion seudulle?
Säteilyturvakeskuksen projekti-insinööri Eetu Ahosen mukaan Suomessa ydinenergialaki säätelee niin perinteisiä kuin pienikokoisiakin ydinvoimaloita, ja on olemassa hiottu prosessi siihen, miten näitä lupia haetaan.
Lupaprosessin näkökulmasta pienydinvoimala on täysin mahdollista rakentaa, vaikka missään maailmassa ei ole vielä tuotantokäytössä maalle rakennettua SMR-laitosta tai koelaitteistoa. Säteilyturvakeskus kuitenkin edellyttää, että luvanhakijalla pitää olla hyvät osoitukset tällaisen laitoksen turvallisuudesta, Ahonen sanoo.
Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rakennetaan koelaitteistoja, joilla tehdään testejä. Testien perusteella voidaan sitten perustella, että laitos on turvallinen. Ahonen muistuttaa, että Tornion tapauksessa ollaan vielä kaukana tästä vaiheesta, sillä siellä vasta valmistellaan alustavaa selvitystä yhtiöiden välillä.
Ensin arvioidaan ympäristövaikutukset
Jos yhtiöt päättävät rakentaa pienydinvoimalan, lupaprosessi alkaisi ympäristövaikutusten arvioinnilla (YVA). Tässä Työ- ja elinkeinoministeriö on lupaviranomainen, ja Stukilla on pienehkö rooli.
Ahosen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnit ovat ydinvoimalahankkeissa kestäneet suurin piirtein vuodesta kahteen.
Sen jälkeen seuraa poliittinen päätös
Yva-prosessin jälkeen seuraisi periaatepäätösvaihe, jossa harkitaan, onko ydinenergian käyttö yhteiskunnan kokonaisedun mukaista hakemuksen mukaisella tavalla.
Tämä on poliittinen päätös käyttää tai olla käyttämättä ydinenergiaa, Ahonen sanoo. Stuk tekee päätöksen tueksi alustavan turvallisuusarvion eri laitosvaihtoehdoista. Voimalayhtiöllä on todennäköisesti siinä vaiheessa muutama erilainen vaihtoehto.
Periaatepäätöksestä päättäisi valtioneuvosto, minkä jälkeen sen ratifioisi eduskunta. Aikaisemmin tämä on Ahosen mukaan kestänyt parisen vuotta.
Vielä rakentamisen aikana on useita lupavaiheita
Sitten olisi vuorossa valmistautuminen rakentamislupavaiheeseen. TEM on lupaviranomainen tässä vaiheessa.
Stuk tekee kuitenkin turvallisuusarvion laitossuunnitelmista ja organisaatiosta. Ahosen mukaan siinä arvioidaan, onko luvanhakija kykenevä hoitamaan hommansa ja vastaamaan turvallisuudesta.
Tässä vaiheessa fokus on jo tekninen, eli poliittinen päätöksenteko keskittyy periaatepäätösvaiheeseen. Vaikka valtioneuvosto vielä päättää rakentamisluvasta, eduskunnan ei enää tarvitse sitä ratifioida.
Kun laitosta päästäisiin rakentamaan, vielä olisi edessä erilaisia pienempiä lupavaiheita, Ahonen sanoo. Stuk valvoisi rakennustöitä laitospaikalla, ja sen jälkeen olisi vielä käyttölupavaihe.
Lopulta, kun voimalayhtiö hakisi käyttölupaa, Stuk tekisi taas turvallisuusarvion laitoksesta. Sen jälkeen valtioneuvosto päättäisi jälleen kerran asiasta.
Todennäköisesti periaatepäätöksen ja pienydinvoimalan valmistumisen välillä kuluisi aikaa useita vuosia.
– Tässä on hyvä muistaa, että ydinenergian käytön on oltava turvallista, joten aikataulu ei saa ohjata prosessia, vaan se on se turvallisuus, joka siinä ohjaa tekemistä, Ahonen sanoo.
Korjattu 28.3.2023 klo 10:17 sana koelaitos koelaitteistoksi.