Yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajat kohtasivat suuressa vaalikeskustelussa torstaina. Illan aikana puheenjohtajat esittivät monenlaisia väitteitä, ja olemme nyt tarkistaneet, pitävätkö ne paikkaansa.
Faktantarkistukseen valittiin vain sellaisia väitteitä, jotka sisälsivät tarkistettavissa olevia tietoja. Mukaan ei otettu esimerkiksi mielipiteitä tai näkemyksiä tulevaisuudesta, koska niiden totuudenmukaisuutta ei voida arvioida.
Voit myös itse kokeilla, mitä mieltä olet väitteen totuudenmukaisuudesta. Paina videoiden alapuolella olevaa painiketta ja lue sen jälkeen faktantarkistuksen tuloksen perustelu.
Väite: Suomi on käyttänyt puolustusmenoihin enemmän kuin useat Naton jäsenmaat
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin väite on totta. Suomessa puolustusmenot ovat kasvaneet nopeasti, mutta vasta aivan viime vuosina.
Suomen ja Nato-maiden puolustusmenojen bkt-osuuksien vertaileminen ennen vuotta 2020 ei ole täysin yhteismitallista.
Nato-maissa on käytetty taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön eli OECD:n ennusteita bruttokansantuotteesta, kun taas Suomessa on käytetty valtiovarainministeriön ennustetta. Natoon liittymisprosessin aikana Suomi on siirtynyt käyttämään OECD:n ennustetta Suomen bruttokansantuotteesta.
Puolustusministeriön Ylelle päivittämän ja Naton laskentatavalla tehdyn laskelman mukaan Suomen puolustusmenojen osuus oli 1,63 prosenttia vuonna 2020. Suomen taakse jäi 14 Nato-maata, mutta enemmistö sotilasliiton jäsenmaista käytti puolustusmenoihin enemmän kuin Suomi.
Puolustusministeriön mukaan puolustusmenojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on Naton laskentatavalla tälle vuodelle 2,40 prosenttia.
Suhteessa Naton julkaisemiin 2022 vuoden arviolukuihin Suomi sijoittuisi tämän vuoden luvullaan neljänneksi.
Vuonna 2020 alkanutta puolustusmenojen kasvua selittävät Suomen kaksi suurta strategista hankintaa: ilmavoimien hävittäjähankinnat ja merivoimien laivahankinnat. Ilmavoimien ja merivoimien hankkeisiin sisältyvät myös arvonlisäverot, joista aiheutuvat menot nostavat tällä hetkellä puolustusbudjettia.
Väite: Ulkomaalaisen, Suomessa opiskelleen ja täällä valmistuneen pitää hakea työlupa maan rajojen ulkopuolelta
Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin väite ei pidä paikkansa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa opiskelujen takia oleskelleen ei tarvitse poistua maasta ja hakea työnhakulupaa Suomen rajojen ulkopuolelta.
Sääntelyä uudistettiin keväällä 2022. Työnhakulupaa voi hakea viiden vuoden sisällä opiskelujen päättymisestä. Lupa myönnetään nyt kahdeksi vuodeksi ja sitä voi käyttää kolmen vuoden sisällä siitä hetkestä, kun työnhakulupa on myönnetty.
Uudistuksen myötä tutkinnon suorittanut ulkomaalainen voi esimerkiksi mennä töihin toiseen maahan ja palata Suomeen etsimään töitä.
Myöskään aiemman ohjeistuksen aikana Suomesta ei tarvinnut poistua opiskelujen päätyttyä, mutta työnhakuun myönnetty lupa oli lyhyempi, vuoden mittainen.
Väite: 20 000 ihmistä saadaan töihin, kun ansiosidonnainen työttömyysturva puolitetaan ja porrastetaan
Porrastuksessa ansiosidonnainen työttömyysturva pienenee, mitä kauemmin työttömyys jatkuu. Eduskunnan tietopalvelu on arvioinut, että näin 8000 ihmistä voisi työllistyä nykyistä nopeammin. Tietopalvelun mukaan ansiosidonnaista lyhentämällä saataisiin noin 15 000 ihmistä työhön.
Ansiosidonnainen päiväraha koskee kokoomuksen mallissa myös kassaan kuulumattomia työttömiä. Sitä hallinnoisi Kela. Eduskunnan tietopalvelun mukaan kaikille tarkoitettu ansioturva heikentäisi työllisyyttä noin 7000:lla. Tämä johtuu siitä, että osa työttömistä pääsisi korkeamman työttömyysturvan piiriin ja heidän työllistymisensä kannustimet heikkenisivät.
Laskelmissa pelkästään työttömyysturvan porrastus ja keston leikkaus nostaisi työllisyysvaikutuksen jopa 23 000 ihmiseen. Muutokset olisivat kuitenkin osittain päällekkäisiä, joten ihan näin korkeaan lukuun ei päästä.
Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ”kovan työllisyystoimen” oikea lopputulos olisi kutakuinkin ”jopa 20 000”, kertoo eduskunnan tietopalvelun yhteenlasku. Orpon väite pitää siis eduskunnan tietopalvelun laskelmien perusteella paikkaansa.
Väite: Kiky-maksu tulee maksamaan tavalliselle palkansaajalle 40 000 euroa työuran aikana
SDP:n puheenjohtajan Sanna Marinin väitettä ei voi tarkistaa riippumattomista lähteistä. Se perustuu etujärjestön laskelmiin.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on teettänyt kiky-maksuista laskelman, jonka mukaan maksut tarkoittavan kokopäivätyötä tekevillä työuran aikana kymmenientuhansien eurojen menetystä. Kaikkien palkansaajien mediaanituloilla summa kohoaa SAK:n mukaan 42 000 euroon.
Vaalien alla on käyty kiivasta keskustelua siitä, pitäisikö kilpailukykysopimuksen yhteydessä muutetut sosiaaliturvamaksujen maksuosuudet palauttaa kiky-sopimusta edeltävälle tasolle eli takaisin työnantajille.
Vuonna 2016 työnantajien osuutta työeläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysmaksuista kevennettiin ja palkansaajien maksamia osuuksia nostettiin.
Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt selvityksen siitä, miten kilpailukykysopimus on vaikuttanut yleisellä tasolla, mutta heillä ei ole laskelmia Marinin väitteen pohjaksi. Selvityksessä todetaan muun muassa, että työeläkemaksujen siirto syö palkansaajien tuloja, vähentää työnantajien työvoimakustannuksia ja heikentää julkista taloutta.
Myöskään valtiovarainministeriö ei ole tehnyt asiasta laskelmia. Ministeriöstä muistutetaan, että silloinen hallitus kevensi palkansaajan verotusta vuosina 2017 ja 2018 kiky-sopimukseen liittyen.
Väite: Siivoaminen ei kannata, sillä palkka on huonompi kuin sosiaaliturva
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran väite on tosi ja samalla epätosi.
Sosiaaliturvan suuruus ei ole sama kaikille, vaan se riippuu muun muassa perhekoosta, asuinpaikasta, asumiskustannuksista ja terveydentilasta.
Kelan mukaan on harvinaista, että matalapalkka-aloillakaan palkasta verojen jälkeen käteen jäävä summa olisi pienempi kuin sosiaaliturva. Se ei kuitenkaan ole mahdotonta, jos kyseessä on esimerkiksi usean lapsen yksinhuoltaja. Sen sijaan yksinasuvan siivoojan palkka on Kelan mukaan hyvin todennäköisesti hieman parempi kuin saman ihmisen työttömänä saamat sosiaalietuudet.
Ero siivoojan palkasta käteen jäävän summan ja työttömänä saatavien sosiaalietuuksien välillä ei kuitenkaan ole suuri. Kelan antaman esimerkin mukaan pääkaupunkiseudulla yksinasuva pienipalkkainen saa asumistuen kanssa noin 1700 euroa kuukaudessa. Työttömänä ollessaan hän saisi noin 1300 euroa.
Riikka Purran sanavalinta ”ei kannata toimia siivoojana” saattaa viitata siihen, että raskaasta siivoustyöstä saatava pieni rahallinen hyöty sosiaaliturvaan verrattuna ei kannusta hakeutumaan siivousalalle.
Väite: Jos saadaan 7 500 työntekijää ulkomailta lisää, se auttaisi valtiontaloutta 800 miljoonaa
Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon väite on tosi, mutta asiaa yksinkertaistava. Se on arvio, johon liittyy epävarmuutta.
Saarikko viittaa alkuviikosta julkaistuun valtiovarainministeriön raporttiin, jossa puolestaan viitataan kevään 2023 taloudelliseen katsaukseen. Katsauksen mukaan nettomaahanmuuton vuotuinen kasvu 7 500 hengellä pienentäisi kestävyysvajetta noin 0,3 prosenttiyksiköllä. Se tarkoittaisi vuoden 2027 tasossa lähes miljardia euroa.
Kestävyysvajeella tarkoitetaan valtion talouden sopeutustarvetta, jotta velkaantuminen pysyy aisoissa pitkällä aikavälillä.
Valtiovarainministeriön mukaan arvioihin liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta, koska kestävyysvajelaskelmat ovat pitkän aikavälin laskelmia. Tarkkoihin euromääräisiin muutoksiin pitää suhtautua varauksellisesti.
Maahanmuuttoon liittyvässä herkkyystarkastelussa oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että vuosittainen nettomaahanmuutto kasvaisi pysyvästi 7 500:lla eikä väestön keskimääräinen tulotaso, julkisten palveluiden ja etuisuuksien käyttö tai työllisyysaste muuttuisi.
Saarikko vertaa maahanmuuttajien määrän lisäystä Mynämäen kuntaan. Mynämäen kunta sijaitsee Varsinais-Suomessa 30 kilometrin päässä Turusta. Siellä asuu vajaat 8 000 ihmistä.
Väite: Jos jokainen kävelee 500 askelta enemmän päivässä, säästämme kolme miljardia
UKK-instituutti on selvittänyt vuonna 2022 liian vähäisen liikkumisen ja toisaalta liiallisen istumisen yhteiskunnallisia kustannuksia.
Tutkimuksen mukaan liiasta istumisesta ja liian vähäisestä liikkumisesta aiheutuu terveyshaittoja ja sairauksia, joiden hoidosta tulee yhteiskunnalle vuosittain yhteensä 4,7 miljardin kustannukset. Tästä liian vähäisen liikkumisen vuosittaiset kustannukset ovat 3,2 miljardia.
Ne syntyvät esimerkiksi pitkäaikaissairauksien hoitokustannuksista, iäkkäiden ihmisten laitoshoidosta, sairauspoissaoloista sekä tuloverojen menetyksestä.
Tarkkaa laskelmaa askelmääristä instituutti ei ole tehnyt. Instituutista korostetaan kuitenkin, että jo pienellä päivittäisen liikunnan lisäämisellä yksittäisen ihmisen hyvinvointi lisääntyy.
Instituutti arvioi, että liikunnan lisäämisellä voidaan työurien pidentymisen ja alentuvien terveydenhuollon kustannusten kautta säästää vähintään satoja miljoonia vuositasolla.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin väite pitää siis osin paikkaansa.
Väite: Aika loppui kesken perheenyhdistäjien tulorajojen kanssa
SDP:n puheenjohtajan Sanna Marinin väitettä perheenyhdistäjien tulorajoista ei ole mahdollista tarkastaa riippumattomasta lähteestä.
Marinin väite on vastaus vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalolle, joka totesi keskustelussa demareiden ja keskustan vastustaneen vihreiden johdolla valmisteltua tulorajojen poistoa kaikilta perheenyhdistäjiltä. Ohisalon väitteen pääkohdat pitävät paikkansa.
Erimielisyydessä on kyse hallituspuolueiden keskinäisen työskentelyn säröistä ja näkökulmaeroista.
Marinin hallituksen hallitusohjelmassa sovittiin Suomesta turvapaikan saaneiden lasten perheenyhdistämisen helpotuksista tulorajojen osalta. Laki hyväksyttiin eduskunnassa vuoden 2022 lopulla ja hallitusohjelman tavoite täyttyi.
Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr.) johdolla valmisteltu lakihanke piti sisällään kohdan, joka olisi poistanut tulorajat kaikilta – myös aikuisilta – suojelupäätöksen saaneilta perheenyhdistäjiltä.
Tällä hetkellä turvapaikan tai suojelun perusteella maassa oleskeleva voi saada perheensä Suomeen vain, jos hänellä on vakituiset tulot. Kahden aikuisen ja kahden lapsen perheessä perheen tuloraja on 2 600 euroa kuukaudessa. Tulorajasta on mahdollista poiketa erityisistä syistä.
Mikkosen johtama ministeriö lähetti vuonna 2021 valmistelun osana lausuntokierrokselle myös lakiversion, jossa tulorajat olisi poistettu kokonaan myös aikuisilta suojelupäätöksen tai turvapaikan saaneilta.
Hallituspuolueet olivat sopineet, että aikuisten tulorajoja ainoastaan “selvitetään”. Mikkosen vetämä valmistelu tähtäsi lain muuttamiseen, eikä tästä oltu sovittu hallitusohjelmassa. Keskusta ja SDP päätyivät vastustamaan lain edistämistä aikuisten osalta.
Hallituslähteistä kerrotaan Ylelle, että aikuisten tulorajoista pyrittiin löytämään ratkaisua pitkin hallituskautta, mutta asia nousi voimallisesti esiin helmikuussa 2023 Ylen MOT:n maahanmuuttoviraston toimintaa käsittelevän jutun jälkeen.
Keskustelun jälkeen hallituspuolueet totesivat, että tulorajojen muuttaminen olisi vaatinut laajemman muutoksen ulkomaalaislakiin, eikä siihen ollut enää hallituskaudella aikaa.
Sanna Marinin väite ajan loppumisesta kesken vahvistetaan hallituslähteistä.
Väite: Asumistuesta hyötyvät eniten asuntosijoittajat
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko esitti väitteen asumistukien valumisesta asuntosijoittajille viikko sitten Ylen puheenjohtajatentissä.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kertoo, että “väite ei todennäköisesti pidä paikkaansa”. Uuden tutkimusnäytön perusteella asumistuen muutokset eivät juurikaan vaikuta vuokriin.
VATT:n tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2015 uudistusta, jossa pienten asuntojen asumistuki kasvoi voimakkaasti. Tutkimuksen mukaan uudistus ei vaikuttanut vuokriin, vaan korkeamman asumistuen hyöty meni täysimääräisesti tuensaajille eikä heidän vuokranantajilleen.
VATT:sta kerrotaan, että tuloksiin liittyy tilastollista epävarmuutta, mutta tutkimuksen virhemarginaalit ovat varsin pieniä. Se katsoo, että taloudellisesti merkittävät vuokravaikutukset voidaan melko suurella varmuudella rajata pois.
Hypoteekkiyhdistyksestä (Hypo) kerrotaan, että asumistuki on tärkeä tuki asuntosijoittamisen kannattavuudelle ja riskienhallinnalle sekä näitä tahoja rahoittaville pankeille.
Hypon mukaan se, miten erilaiset vuokra-asumisen tuet ”menevät vuokriin” on kiistanalainen asia ja siitä on tehty aivan liian vähän kattavaa tutkimusta. Se pitää myös asian tilastointia puutteellisena.
Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tasapainottelee kysymyksessä. Sen mukaan asumistuesta hyötyvät ennen muuta asukkaat, mutta myös sijoittajat hyötyvät vakaiden vuokratuottojen muodossa.
Saarikon väitteessä suurimmiksi asuntosijoittajiksi mainitaan erikseen ammattiyhdistysliike.
Ammattiyhdistykset omistavat sijoitusasuntonsa pääosin pörssiyhtiö Kojamon kautta, joka omisti vuoden lopussa noin 39 000 asuntoa.
Kaikkiaan Suomessa vakituisesti asuttuja vuokra-asuntoja on noin miljoona. Kojamo omistaa näin ollen noin neljä prosenttia Suomen vuokra-asuntokannasta.
Ammattiliittojen ja voittoa tavoittelemattomien yhdistysten osuus Kojamosta puolestaan on noin neljännes.
Vertailun vuoksi Tilastokeskuksen selvityksen perusteella noin kolmasosan vuokra-asunnoista omistavat kunnat ja kaupungit. Arviolta kolmasosa taas on yksityisten sijoittajien omistuksessa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 1.4. kello 23:een saakka.