Perinteinen helsinkiläinen korttelileipomo on pysynyt vuodesta toiseen tiukkana: viimeiset laskiaispullat leivotaan ja myydään laskiaistiistaina, ja siihen kausi loppuu.
– En ymmärrä, mikä idea kausien venyttämisessä on. Ei pitsakaan maistu hyvältä joka päivä syötynä, leipuri Kari Saarto tokaisee.
Haagan Leipä on pieni perheyritys, joka on seurannut leipomotuotteidensa menekkiä jo vuodesta 1956.
– Asiakkaat menettävät mielenkiinnon herkkuihin, jos kausi venyy, toimitusjohtaja Virve Turunen lisää.
Tuntuu, että marketeissa sesongeista ajatellaan toisin.
Helmi–maaliskuun vaihteessa asiakkaille oli tarjolla sekä pääsiäissuklaata että simaa.
Siis lähes kahden kuukauden varaslähdöllä vappuun.
Toisaalta, runerbergintorttuja oli kaupan vielä maaliskuun loppupuolella, puolitoista kuukautta kansallisrunoilijan merkkipäivän jälkeen.
Osa sesongeista alkaa kaupoissa entistä aikaisemmin
Juhlasesonkien aikaistuminen kauppojen hyllyillä on tuttu ilmiö, sanoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Antti Oksa.
Osana työtään Oksa päättää, mitä ketjun kaupoissa myydään ja milloin.
– Mitään radikaalia muutosta ei ole tapahtunut. Esimerkiksi joulumakeisten myynti on aikaistunut viikon, pari.
Hän sanoo, että muutos on näkynyt myös elintarviketeollisuudessa. Eri sesongit ovat mahdollisuus lisämyyntiin.
– Jos viikon tai kaksi aikaisemmin saadaan jotain enemmän kaupaksi, siihen halutaan tarttua.
Korttelileipomo hämmentää tarkoituksella kerran vuodessa
Haagan Leivässä syntyy tänä aamuna ainakin korvapuusteja ja puolukka–kinuskibostonia. Isoin työ on tehty jo aamuyöstä.
Pienessä leipomossa työskentely palkitsee, saa tehdä paljon erilaista, kertoo leipuri Kari Saarto.
– Ei sitä tuntisi itseään käsityöläiseksi, jos tekisi sämpylää tai pitkoa seitsemän tuntia päivässä koko vuoden läpeensä.
Saarto tietää, mistä puhuu. Hän on työskennellyt leipurina yli 40 vuotta.
Kerran vuodessa korttelileipomon väki kuitenkin onnistuu saamaan asiakkaansa hämilleen.
Yhtenä torstaina lokakuussa runebergintortut ilmestyvät myyntitiskiin.
Haagan Leivän toimitusjohtaja Virve Turunen kertoo tempauksen juontavan juurensa asiakkaasta vuosien takaa.
Pieni risteilylaiva J. L. Runeberg tapasi tilata nimikkotorttujaan asiakkailleen kesäkaudella.
Haagan Leipä päätti yllättää tortuilla omat korttelileipomon asiakkaat syksyisin.
– Yhtenä torstaina myymme täällä satoja torttuja, ja se on saanut hauskan huomion.
Turunen kertoo, että tempaus on leipomolle kannattava.
Sana leviää nopeasti, ja torttuja kysellään myös seuraavana päivänä.
– Ikävä kyllä pitää sanoa, että niitä ei enää ole. Muutoin se ei olisi sitten ”se juttu”.
Kausituotteet ovat hyllyllä vain, koska asiakkaat ostavat niitä
Sesonkien kaupallinen merkitys on noussut vuosien varrella, S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Antti Oksa arvioi.
Tuttujen sesonkien sekaan on tullut myynniltään nousevia sesonkeja, kuten halloween ja ystävänpäivä. Niihin liittyvät omat herkkunsa ja rekvisiittansa.
– Totta kai yritykset niitä vauhdittavat. Mutta taustalla täytyy olla myös iloa ja vaihtelunhalua, sillä kuluttajat näitä ostavat.
Kauppa yrittää jatkuvasti pysyä asiakkaan pulssilla siitä, mitä tämä haluaisi ostaa – sitä jahdataan viikosta, päivästä ja myymälästä toiseen.
Päätös laittaa tuotteita tarjolle perustuu dataan.
– Hyllyillä ei roiku mitään huvikseen satunnaisen syyn takia. Jos kysyntää on, mahdollistetaan ostaminen, Oksa summaa.
Hän sanoo, että joulukauden makeiset menevät kaupaksi, vaikka ne olisivat hyllyillä jo syyskuussa.
Osa asiakkaista haluaa kokeilla kauden uutuuksia, toiset ovat puolestaan kaivanneet tuttuja kausimakuja.
Ostaisitko sinä simaa jo maaliskuussa ja joulumakeisia syyskuussa? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 8. huhtikuuta kello 23:een asti.