LUT-yliopisto Lappeenrannassa ryhtyy valmistamaan muun muassa sähköautojen akuissa tarvittavia materiaaleja.
Valmistaminen on osa tutkimus- ja kehitystyötä, jota varten yliopisto on päättänyt hankkia täysin uudenlaisen laboratorion.
Parin sadan tuhannen euron arvoinen laboratorio on LUT-yliopiston mittapuulla merkittävä investointi.
– Haluamme tukea Haminan ja Kotkan akkumateriaalitehtaiden investointeja ja muun muassa testata tehtaiden tarvitsemia materiaaleja, sanoo energian varastoinnin professori Pertti Kauranen LUT-yliopistolta Lappeenrannasta.
Uusia seiniä yliopistolle ei rakenneta, sillä laboratorio tulee jo olemassa oleviin tiloihin.
Odotettavissa on, että uuden laboratorion avulla tulevaisuuden akkumateriaaleista saadaan lisätietoa aiempaa enemmän.
– Tämä laboratorio antaa mahdollisuuden testata, miten kierrätysmateriaaleista saadaan tehtyä uusia akkumateriaaleja ja akkuja, kertoo LUT-yliopiston erotustekniikan osaston johtaja, tutkijaopettaja Sami Virolainen.
LUT-yliopisto päätti laboratorion hankkimisesta alkuvuodesta. Nyt on meneillään laitteiston kilpailutus, ja laboratorio saadaan käyttöön tällä tietoa ensi vuonna.
Tutkimus nopeutuu
Akkumetallien jalostuksen ja talteenoton tutkiminen ei sinänsä ole uutta LUT-yliopistolle.
Silti uusi laboratorio tuo ainakin yhden selvän muutoksen nykyiseen verrattuna. Odotettavissa on, että tutkimus- ja kehitystyö nopeutuu jatkossa.
– Akkumateriaalien sähkökemiallinen testaus on jouduttu tähän saakka tekemään kumppaniyliopistoissa Oulussa ja Aalto-yliopistossa. Jatkossa meillä on valmiudet myös itse testata materiaaleja. Kun esimerkiksi on saatu näytteitä teollisilta kumppaneilta, pääsemme heti tekemään kokeita täällä, sanoo Pertti Kauranen.
LUT-yliopiston teollisia kumppaneita ovat esimerkiksi Haminaan ja Kotkaan suunnitellut akkumateriaalitehtaat. Niiden taustalla on alan teollisuutta Suomessa kehittävä valtionyhtiö Suomen Malmijalostus oy.
Satoja ihmisiä työllistävistä tehtaista ei vielä ole lopullisia investointipäätöksiä. Tuoreimpien tietojen mukaan päätökset ovat odotettavissa tämän vuoden kuluessa.
Kymenlaakson akkukeskittymään kuuluu myös metsäyhtiö Stora Enso, joka on viime vuosina satsannut biopohjaisten akkumateriaalien kehittämiseen Sunilan tehtaallaan Kotkassa.
Pelkkä kierrättäminen ei riitä
Kierrätystutkimuksen lisäksi LUT-yliopisto näkee olennaisena selvittää, millaisista kokonaan uusista materiaaleista akkuja ja niiden materiaaleja voitaisiin tulevaisuudessa valmistaa.
Vaihtoehtoisia ratkaisuja on tarkoitus etsiä myös biopohjaisista materiaaleista.
Esimerkiksi sähköautojen ja niissä tarvittavien litiumioniakkujen kysyntä kasvaa ennusteiden mukaan niin paljon, että LUTin asiantuntijoiden mukaan edes tehokas metallien kierrättäminen ei tulevaisuudessa riitä.
– Täysi kierrätysaste on mahdotonta saavuttaa esimerkiksi siksi, että metallien keräämisessä ja itse kierrätysprosessissa syntyy aina hävikkiä. Uusia raaka-aineita tarvitaan ehdottomasti, sanoo tutkijaopettaja Sami Virolainen.
Korjattu otsikkoa 12.4. klo 12.18: poistettu ilmaisu ”raaka-aine ei riitä” ja vaihdettu sen tilalle ”kierrättäminen ei yksin riitä”.