Vaikka vaikuttaa siltä, että koronavirus on tullut jäädäkseen, koronainfektioon sairastuneet joutuvat yhä harvemmin sairaalahoitoon.
– EU- ja ETA-maissa uusien tapauksien määrä on laskenut, sanoo THL:n valmiuspäällikkö, tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.
Kiviranta sanoo, että kevään aikana Euroopassa on ollut useita pieniä infektioaaltoja, mutta aallot ovat olleet kerta toisensa jälkeen pienempiä.
Tapausmäärät ovat Suomessa Kivirannan mukaan kääntyneet viime viikkoina pieneen kasvuun, mutta kasvu ei ole ollut hänen mukaansa dramaattista.
– Tässä täytyy kuitenkin ottaa huomioon se, että lähestulkoonkaan kaikkia tapauksia ei diagnosoida, Kiviranta kertoo.
Lisääntynyt tautitapausten määrä ei ole Kivirannan mukaan näkynyt sairaalahoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrissä, vaan heidän määränsä on pysynyt suhteellisen tasaisena.
Kiviranta kertoo, että sairaalahoitoon joutuu edelleen iäkkäitä koronapotilaita. Useimmiten sairaalahoitoa tarvitsevien perusterveydentila on jo ennen tartunnan saamista heikentynyt. Uusia tapauksia, joissa potilas tarvitsee sairaalahoitoa, tulee viikoittain noin 35–40.
Kivirannan mukaan sairaalat ovat raportoineet, etteivät koronapotilaat aiheuta tällä hetkellä merkittävää taakkaa.
Jätevesiseurannoista ilmenee Kivirannan mukaan se, että koronavirusta on yhä liikkeellä väestössä, mutta senkin määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena.
– Rokotussuoja on yksi tekijä, joka vaikuttaa siihen, että koronavirus aiheuttaa nuhakuumeen kaltaisen taudin, jonka voi sairastaa kotona Kiviranta sanoo.
Myös aiemmin sairastettu koronainfektio luo immuniteettia uusia tautimuotoja vastaan.
– Joissain tapauksissa suojaa luo kummatkin: sairastettu koronainfektio ja rokotesuoja, sanoo Kiviranta.
Miltä koronan tulevaisuus näyttää?
– Sitä kristallipalloa, jota ollaan korona-aikana monesti kaivattu, ei edelleenkään ole. Tällä hetkellä ei kuitenkaan näytä siltä, että maailmalla kiertäisi jokin virusvariantti, joka kiertäisi eri väestöissä olevia suojia, Kiviranta sanoo.
Mitään vakavaa uutta varianttia ei Kivirannan mukaan ole havaittu. Hän kertoo myös, että WHO:nkin mukaan koronavirus saattaa laantua tänä vuonna normaalin kausi-influenssan tasolle.
Tällä hetkellä rokotteiden asemasta keskustellaan Kivirannan mukaan kiivaasti. Voi olla Kivirannan mukaan mahdollista, että koronarokotetta tarjotaan tulevaisuudessa kausi-influenssarokotteen tyyppisesti torjumaan kausittaisia tautipiikkejä.
– On kuitenkin vähän liian aikaista lähteä arvioimaan, onko sille tarvetta, Kiviranta sanoo.
Kiviranta sanoo, että kolmesti rokotettujen ja taudin sairastaneiden seurantatutkimuksissa näyttäisi siltä, että suoja vakavaa tautimuotoa vastaan säilyy pitkään. Tartunnoilta rokote ei suojaa kuin lyhytkestoisesti, Kiviranta sanoo.
– THL ei suositellut yleistä koko väestön rokotuskampanjaa keväälle 2023, koska väestö oli niin hyvin rokotettua jo valmiiksi ja niin moni on jo sairastanut taudin, Kiviranta toteaa.
Kivirannan mukaan nyt keväällä keskityttiin tehosteiden antamiseen iäkkäämmälle väestölle, koska on mahdollista, että heillä immuniteetti ei kehity rokotteesta yhtä tehokkaasti kuin nuoremmalla väestöryhmällä.
Kiviranta sanoo, että viruksen luonnollinen evoluutio on myös yksi selittävä tekijä sille, miten tehokkaasti eri virusvariantit leviävät väestössä.
– Eri virusvariantit tavallaan kilpailevat keskenään muun muassa tartuttavuuden ja aiheutetun taudin vakavuuden osalta ja tässä kilpailussa osa varianteista kuihtuu pois, Kiviranta sanoo.
Kivirannan mukaan parhaiten pärjäävät viruskannat, jotka ovat tartuttavuudeltaan tehokkaita ja aiheuttavat vain lievän taudin kohde-eliössä ja täten pystyvät leviämään pisimpään.
– Ei ole virukselle itselleenkään edullista, näin populaatiomielessä, olla kauhean tappava, koska sen saanut ihminen ei kauaa levitä sitä virusta, Kiviranta sanoo.
Voit keskustella aiheesta 14.4. kello 23:een saakka.