15-vuotiaalla Aiden Aunolalla on koulussa muutama läheinen ystävä, joiden kanssa hän on välitunneilla, mutta hän tuntee itsensä ulkopuoliseksi omassa luokassaan.
Muut tunsivat jo toisensa, kun Aunola tuli luokalle yläasteella. Myös kiinnostuksen kohteet ovat erilaisia.
– Heillä on jo omat kaveriporukkansa. En ole halunnut tunkeutua väleihin, koska siitä on aikaisemmin aiheutunut vähän draamaa. Mieluummin välttelen sitä.
Aunola viettää paljon aikaa tietokoneella pelaten kotonaan.
Netissä hän kohtaa pelien kautta tulleita kavereita, mutta kasvokkain hän tapaa vain harvoin ystäviä. Aunola saattaa hengata kaupungilla tai kavereiden luona kylässä ehkä pari kertaa kuukaudessa.
Aunola ei ole ainoa, joka ei kuulu tiiviisiin kaveriporukoihin.
Nuoret tapaavat toisiaan entistä harvemmin
Maaliskuussa 2023 julkaistun Nuorisobarometrin mukaan nuorten kasvokkainen kohtaaminen kavereiden kanssa on vähentynyt merkittävästi.
Tuoreinta Nuorisobarometriä varten haastateltiin puhelimitse 1 864 iältään 15–29-vuotiasta nuorta tammi-helmikuussa 2022, jolloin valtaosa koronarajoituksista oli jo purettu.
Nuorten tapaamiset ovat vähentyneet tasaisesti vuodesta 1994 lähtien, mutta jyrkin muutos on tapahtunut vuoden 2022 mittauksessa.
Esimerkiksi Aunolan ikäisistä, 15–19-vuotiaista nuorista 60 prosenttia tapaa ystäviään lähes päivittäin.
Vuonna 2015 vastaava luku oli 73 prosenttia, ja vuonna 1994 se oli 84 prosenttia.
Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkijan Antti Kivijärven mukaan korona-ajan rajoitukset ovat muuttaneet nuorten sosiaalisuutta kielteisellä tavalla.
– Kavereiden kasvokkaiset tapaamiset ovat vahvasti yhteydessä nuorten kokemaan yksinäisyyteen ja hyvinvointiin. Hieman yksinkertaistaen voi todeta, että mitä enemmän tapaamisia, sitä paremmaksi oma hyvinvointi koetaan.
Aunola kuitenkin kertoo, että viihtyy hyvin itsekseen, mutta toisinaan hän kokee yksinäisyyttä.
– Silloin tällöin, kun näen, että muut tutut hengaavat kavereiden kanssa useammin kuin minä.
Sosiaalinen media ei korvaa tapaamisten vähenemistä
Nuorisobarometrin mukaan puhelimella soittaminen on vähentynyt jo vuosikausia samalla, kun yhteydenpito netin viestisovellusten kautta on lisääntynyt.
Netti- ja somealustoilla kommunikointi on kuitenkin jo saattanut saavuttaa lakipisteensä, eikä niillä yhteydenpito ole enää tuoreimman barometrin mukaan kasvanut. Verkon kautta yhteydenpito ei siis ole korvannut kasvokkaisten kontaktien vähenemistä.
Nuorisobarometrissä nuorilta kysyttiin, kuinka usein he pitävät kavereihin yhteyttä verkon välityksellä. Varmuudella ei tiedetä, miten nuoret ovat tulkinneet kysymyksen, ja onko netissä muiden kanssa pelaaminen heidän mielestään yhteydenpitoa kavereihin.
Sosiaaliset nettipelit ovat kuitenkin hyvin suosittuja.
Esimerkiksi pelialusta Twitchissä miljoonat ihmiset kokoontuvat chattaamaan, pelaamaan ja seuraamaan striimejä.
Myös Aunola avasi maaliskuussa Twitchiin oman pelistriimin, jossa hänellä on nyt reilut sata seuraajaa.
Striimin avaaminen on iso juttu Aunolalle, joka kärsi aiemmin ujoudesta ja pelaili lähinnä itsekseen.
Seuraavaksi hän aikoo lisätä striimiin videoyhteyden, että muut voivat nähdä hänet.
– Ennen välttelin kameroita niin paljon kuin mahdollista. Vieläkin vähän, mutta koitan totutella tähän, että naama näkyy.
Ujous karisi yhdessä pelaten
Aunolan ujous on karissut viimeisen vuoden aikana, kun hän liittyi Tampereen NMKY:n e-sports-kerhoon, josta isä vinkkasi hänelle.
Kerhon tiloissa nuoret pelaavat yhdessä Valorantia. Näin Aunola on tottunut juttelemaan enemmän kasvotusten toisten kanssa, ja nykyään hän ottaa rohkeammin kontaktia muihin myös nettipeleissä.
– Olen onnistunut saamaan itseni esille siten, että minusta tykätään ja minun kanssani on helppo ystävystyä. Se on ihan kivaa.
Erikoistutkija Kivijärven mukaan pelkästään netissä tapahtuvat kontaktit eivät kuitenkaan vastaa ystävien kohtaamista kasvokkain. Yleensä tällaiset ystävyyssuhteet ovat syvempiä, ja niissä voi jakaa asioita omasta elämästään. Se tukee ihmisen hyvinvointia.
E-sports-kerhossa nuoria yhdistää kiinnostus samoihin peleihin, ja se luo hyvän ilmapiirin. Samalla voi jutella muustakin kuin pelaamisesta, jos siltä tuntuu.
– Alakoulusta lähtien olen pitäytynyt omissa oloissani ja jännittänyt, että mitä jos muut ajattelevat tosi pahasti minusta, jos kerron, mikä minua kiinnostaa. Täällä jengiä kiinnosti jo nämä asiat, niin oli helpompaa ruveta juttelemaan niistä, Aunola kertoo.
Teemu Juhola löysi pelikerhosta hengenheimolaisia
Myös Teemu Juhola, 12, on löytänyt samanhenkisiä ihmisiä e-sports-kerhosta.
– Täällä on ihmisiä, jotka tekevät samaa asiaa kuin itse teen. On mukava tietää, että joku muukin saattaa ajatella samalla tavalla.
Juholalla on muutama ystävä koulussa, mutta vapaa-ajalla hän on enimmäkseen yksin tai perheensä kanssa kotona. Lähellä ei asu sellaisia ystäviä, joita hän voisi helposti tavata.
Juhola viettää mielellään aikaa itsekseen pelaten, Youtubea tai Netflixiä katsellen, mutta joskus hän kaipaa ikäistään seuraa.
– Mä kaipaisin jotakuta, yhtä tai kahta kaveria siihen viereen. Olisi mukava jutella jostain hyvästä aiheesta, ja sitä jauhettaisiin seuraavat kolme tuntia.
Isossa porukassa Juhola ei viihdy, koska keskustelu jää usein pinnalliselle tasolle.
– Tunnen itseni ulkopuoliseksi, jos siinä ei ole ketään, jolla on samat mielenkiinnon kohteen kuin minulla, ja kaikki puhuvat vaan Fifasta, mutta minä katson mieluummin animea kotona.
Fifan sijaan Juhola pelaa kerhossa Fortniteä muiden ikäistensä kanssa.
Hänen mielestään on tärkeää jutella ihmisten kanssa kasvokkain, koska silloin voi tulkita toisen kehonkieltä, joka kertoo paljon sanojen ohella.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 18.4. klo 23.00 asti.