– Valmistuminen ei ole tärkeää, jos työmarkkinoilla pärjää ilman tutkintoa.
Näin toteaa Laboren tutkimusjohtaja Hannu Karhunen. Hän on parhaillaan mukana hankkeessa, joka tutkii korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin vaikutuksia. Lisäksi hän on tutkinut opiskeluaikaista työssäkäyntiä väitöskirjassaan.
– Tutkintoja ei ole tarkoitus tehdä tutkintojen tekemisen ilosta, vaan ne pyrkivät antamaan valmiuksia pärjätä työmarkkinoilla nyt ja tulevaisuudessa. En olisi liikaa huolissani siitä, että opiskelijat eivät valmistu. Enemmän olisin huolissani siitä, että nuoret eivät pääse korkeakouluihin sisään. Se laskee väestön osaamistasoa, Karhunen sanoo.
Yle uutisoi torstaina, että yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on aloja, joista vain joka viides valmistuu tavoiteajassa tai reilusti sen jälkeenkään. Valmistumisten jumbosijalla laahaavat tietojenkäsittely- ja tietoliikenneala sekä luonnontieteet.
Riippuukin pitkälti alasta, miten työmarkkinoilla pärjää ilman valmista tutkintoa. Etenkin tekniikan aloilla työmarkkinat vetävät ison osan opiskelijoista mennessään jo opintojen aikana. Valmistuminen jää Karhusen mukaan usein kiinni gradusta tai opinnäytetyöstä.
Toisilla aloilla töihin ei ole asiaa ilman valmista tutkintoa. Sellaisia ovat esimerkiksi monet sosiaali- ja terveysalat sekä kasvatusalat, kuten lääkärien ja opettajien virat.
Jatkokouluttautuminen voi vaikeutua ilman tutkintoa
Etenkin julkiselta sektorilta on Karhusen mukaan vaikea saada vakituista työpaikkaa ilman tutkintotodistusta.
– Tutkintokeskeisyys ehkä korostuu Suomessa turhan paljon. Työnantajien pitäisi arvioida työsuhteen laatua enemmän osaamisen kuin tutkinnon perusteella.
Karhusen mielestä ei ole kuitenkaan pelkästään hyvä juttu, että nuoret lähtevät korkeakouluista ilman valmiita tutkintoja. Edessä voi olla ongelmia pitkällä aikavälillä, sillä työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti.
– Täytyisi kouluttautua tai miettiä uutta alaa. Siinä vaiheessa saattaa kostautua se, että tutkinto ei ole valmiina. Silloin täytyy selvitellä, miten osaamistaan voi päivittää tai tutkintoaan täydentää, Karhunen sanoo.
Lisäksi opintojen venyessä opiskelija pitää korkeakoulun resursseja itsellään.
”Ei ole olemassa helppoa vastausta”
Kummasta sitten on yhteiskunnalle enemmän hyötyä, nopeasta valmistumisesta vai nopeasta työllistymisestä?
Se on tutkijan mielestä vaikea kysymys, sillä aiheesta ei ole olemassa hyvää tutkimusta.
Perinteisesti palkkataso nousee reilusti, kun opiskelija valmistuu korkeakouluista ja siirtyy työmarkkinoille. Kun se tapahtuu tavoiteajassa, hän saa koko elämänsä ajan enemmän työtuloja ja maksaa siten enemmän veroja kuin tutkintonsa kesken jättänyt.
– Perinteisessä kuvassa on kannatettavaa, että nuoret valmistuvat ja siirtyvät työmarkkinoille nopeasti. Pääsääntöisesti se on hyvä juttu, Karhunen toteaa.
Kaikissa eri elämäntilanteissa ja eri koulutusaloilla näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Sellaisia ovat juuri ict-alat, joilta valmistuminen ei Karhusen mukaan ole ehkä yhtä tärkeää tulevaisuuden palkkakehityksen kannalta kuin monilla muilla aloilla.
– Maailma ei ole mustavalkoinen. Ei ole olemassa helppoa vastausta siihen, pitäisikö kaikkien valmistua vai ei. Ei varmaankaan kaikkien tarvitse. Jokainen joutuu pohtimaan sitä kysymystä huolellisesti itse, tutkija toteaa.