Koronapotilaiden määrä on kasvanut Kaakkois-Suomessa

Infektioylilääkäri arvelee, että liikkeellä saattaa olla uusi koronan alatyyppi. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.

Kymenlaakson keskussairaalaan opastekyltti.
Koronapotilaita hoidetaan muun muassa Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa. Arkistokuva. Kuva: Antro Valo / Yle
  • Helena Korpela
  • Kirsi Lönnblad

Koronapotilaiden määrä on kasvanut Kymenlaakson sairaaloissa viime viikosta lähtien.

Tällä hetkellä keskussairaalassa Kotkassa, Ratamossa Kouvolassa ja Karhulan sairaalassa on sairaalahoidossa noin 30 koronapotilasta. Tehohoidossa potilaita ei ole, vaan heitä on esimerkiksi keuhko-osastolla ja valvonnassa.

Infektioylilääkäri Risto Pietikäinen Kymenlaakson hyvinvointialueelta pitää tilannetta huolestuttavana.

– Tiukilla ollaan. Tänään mietimme, kuinka selviämme ruuhkasta, Pietikäinen sanoo.

Hänen mukaansa Kymenlaaksossa on liikkeellä myös paljon norovirusta, joka vie sairaaloista eristyspaikkoja.

Myös Etelä-Karjalassa kasvua

Myös Etelä-Karjalassa koronaa ja noroa on liikkeellä ja tartuntamäärät ovat kasvaneet.

– Koronaa ja noroa on ollut merkittävästi. Myös henkilöstöä on ollut sairaana. Yleislääketieteen potilaiden määrä on tällä hetkellä korkea, kertoo Etelä-Karjalan keskussairaalan vt. johtaja Minna Linna Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta sähköpostitse.

Hänen mukaansa esimerkiksi aikuisten erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla kuormitusprosentti on tänään maanantaina ollut 110. Vuodeosastoilla hoidetaan myös yleislääketieteen potilaita.

– Osastopotilaiden määrä on tavanomaisella tasolla. Kuormitusprosentit ovat korkeita jatkuvasti, Linna toteaa.

Hänen mukaansa korona ei kuitenkaan näy erityisesti erikoissairaanhoidon puolella.

– Pidemmän trendin suhteen erikoissairaanhoidon osalta ei ole merkittävää muutosta.

Testausmäärät romahtaneet

Infektioylilääkäri Risto Pietikäinen arvelee, että liikkeellä saattaa olla uusi koronan alatyyppi, koska tartuntamäärät ovat kasvaneet Kymenlaaksossa paljon ja nopeasti. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.

Se, kuinka monella sairaalaan tulleista potilasta korona on ensisijainen hoitoon hakeutumisen syy, ei ole Pietikäisen mukaan tiedossa. Esimerkiksi iäkkäät henkilöt saattavat tulla sairaalaan jonkin toisen syyn takia, ja korona paljastuu tutkimuksen myötä.

– Kaikilla esimerkiksi hengitystieoireet eivät ole niin voimakkaita, Pietikäinen sanoo.

Koronan tartuntamäärät eivät ole tiedossa, sillä koronatestausmäärät ovat romahtaneet vuodenvaihteen jälkeen. Pietikäisen mukaan esimerkiksi viime syksynä Kymenlaaksossa testattiin noin 1 800 henkilöä viikossa, mutta nyt testausmäärä on noin 200–500 henkilöä viikossa.

Koronatesteissä käy tällä hetkellä lähinnä sote-alan ihmisiä.