Yle selvitti kolmen Suomessa aiemmin toimineen venäläisen tiedustelu-upseerin henkilöllisyyden.
Ylen MOT- ja Spotlight -toimitusten tekemät selvitykset ovat osa pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden projektia, jossa toimittajat ovat paljastaneet kymmenien venäläisten tiedustelu-upseerien henkilöllisyyden.
He kuuluvat virallisesti suurlähetystön henkilökuntaan, mutta toimivat todellisuudessa Venäjän ulkomaantiedustelun SVR:n, sotilastiedustelu GRU:n tai liittovaltion turvallisuuspalvelun eli FSB:n alaisuudessa. Venäjän suurlähetystö Helsingissä ei kommentoinut millään tavalla Ylen tietoja.
Ruotsin yleisradioyhtiö SVT selvitti 21 venäläisen tiedustelu-upseerin henkilöllisyyden. Heistä peräti kolmetoista on vähintään huhtikuuhun 2022 asti ollut Venäjän suurlähetystön palveluksessa Tukholmassa.
Ruotsi kuitenkin kertoi tiistaina karkottavansa viisi venäläistä diplomaattia, joiden toiminta on ristiriidassa heidän diplomaattistatuksensa kanssa.
Vakoojalla kolme eri nimeä
Yksi Ylen tunnistamista venäläisistä tiedustelu-upseereista on Helsingin lähetystössä vuosina 2014–2018 työskennellyt Dmitri Otorotškin. Hän siirtyi Suomesta Venäjän lähetystön palvelukseen Kööpenhaminaan. Tanska karkotti Otorotškinin keväällä 2022.
Suomessa Otorotškin toimi 3. lähetystösihteerinä.
MOT:n haastattelemien tiedustelupalvelun asiantuntijoiden mukaan tiedustelu-upseerit toimivat usein tämän tyyppisissä tehtävissä. Niihin ei liity täsmällisesti määriteltyä diplomaattista tehtävää, mikä antaa vapauksia tiedustelutoimintaan. Lähetystön keskeisimmät diplomaatit ovat harvoin tiedustelupalvelun työntekijöitä.
Otorotškin toimi myös Venäjän edustajana Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissiossa eli Helcomissa. Hän piti kuitenkin kokouksissa matalaa profiilia, eivätkä Ylen haastattelemat Helcomin edustajat joko muistaneet Otorotškinia tai kuvailivat häntä syrjäänvetäytyväksi persoonaksi.
Yle löysi Otorotškinille kolme profiilia venäläisestä sosiaalisen median palvelusta Vkonktatesta, jotka olivat kaikki eri nimillä. Osa Otorotškinin kuvista poistettiin sosiaalisen median profiileista huhtikuussa, kun Yle oli esittänyt Venäjän lähetystölle kommenttipyynnön tiedustelutoimintaan liittyen. Otorotškinia itseään ei tavoitettu.
Otorotškin työskentelee Venäjän ulkomaantiedustelulle eli SVR:lle. Tieto on vahvistettu yhteistyössä kansalaisjärjestö Dossier Centerin sekä pohjoismaisten tiedustelulähteiden avulla. Myös tanskalainen yleisradioyhtiö DR julkaisee Otorotškinin nimen osana selvitystään.
– SVR:n päämenetelmä länsimaissa ja muualla maailmassa on diplomaattipeitteen alla tapahtuva pitkäjänteinen ja päämäärätietoinen henkilötiedustelu. SVR:ssä on töissä noin 13 000–15 000 ihmistä, sanoo Mikko Porvali.
Porvali kommentoi SVR:n toimintaa MOT-toimitukselle yleisesti, eikä hän ottanut kantaa Dmitri Otorotškiniin. Porvali opettaa yliopistolla tiedustelun historiaa. Hän on myös on kirjoittanut useita kirjoja vakoilusta.
Tiedustelun asiantuntija kertoo videolla, miten vakooja värvää lähteitä:
Tiedustelulähde MOT:lle: Värväysyrityksiä toistuvasti Suomessa
Suojelupoliisin arvion mukaan kolmannes Venäjän lähetystön diplomaateista on todellisuudessa tiedustelu-upseereita.
– Diplomaatin statuksella operoivat henkilöt saavat diplomaattisen koskemattomuuden, jolloin heillä ei ole vaaraa joutua minkäänlaisen rikosprosessin kohteeksi, sanoo Mikko Porvali.
MOT-toimituksen haastattelema tiedustelulähde kertoo, että Suojelupoliisi on puuttunut useita kertoja venäläisten tekemiin lähestymisyrityksiin Suomessa. Näissä tilanteissa venäläinen tiedustelu-upseeri pyytää suomalaisilta tahoilta tietoja tai ehdottaa muuta yhteistoimintaa.
Tarkoituksena on luoda suhde, jossa lopulta tiedustelulla saadaan haltuun salassapidettäviä asiakirjoja tai muita tietoja, eli saadaan värvättyä henkilö tiedustelulähteeksi.
Vakoojia on karkotettu
Venäjän hyökättyä helmikuussa 2022 Ukrainaan, ovat Pohjoismaat tiukentaneet suhtautumistaan Venäjän tiedustelutoimintaan.
Myös Suomessa uutisoitiin huhtikuussa 2022 poikkeuksellisesti, että kaksi Venäjän lähetystön työntekijää karkotetaan.
Tämän vuoden huhtikuussa Suojelupoliisi kertoi, että sen aloitteesta Suomi on karkottanut tai jättänyt myöntämättä viisumeja venäläisille tiedustelu-upseereille. Tämän ansioista Venäjän diplomaattipeitteen alla toimivien tiedusteluhenkilöiden määrä on puolittunut Suomessa.
Supo, ulkoministeriö tai tasavallan presidentin kanslia eivät kertoneet Ylelle, kuinka monta Venäjän lähetystön henkilökuntaan kuuluvaa on saanut lähtöpassit viime vuonna. MOT pystyi kuitenkin varmistamaan kahden GRU:lle työskentelevän tiedustelu-upseerin poistuneen Suomesta viime keväänä.
Toinen heistä on Vladimir Komarov, 60, joka toimi huhtikuuhun 2022 asti lähetystöneuvoksena Helsingissä. Venäläisissä tietokannoissa hänen osoitteekseen on merkitty Venäjän sotilastiedustelun eli GRU:n pääkonttori Moskovassa. Komarov on työskennellyt aiemmin urallaan myös Venäjällä taloudellisesta kehityksestä vastaavassa ministeriössä, jonka vastuualue on samantyyppinen kuin Suomen työ- ja elinkeinoministeriöllä.
Toinen karkotettu GRU:n tiedustelu-upseeri on lähetystössä avustajan tehtävissä toiminut Dmitry Dvinjaninov, 37. Dvinjaninov on työskennellyt aiemmin venäläisessä tutkimuslaitoksessa, joka kehittää avaruusteknologiaa. Kansalaisjärjestö Dossier Centeriltä saatujen tietojen mukaan hänen lähisukulaisensa puolestaan toimi SVR:n eli Venäjän ulkomaantiedustelun palveluksessa.
Toimitus ei tavoittanut kumpaakaan kommentoimaan.
Myös Norja kertoi hiljattain karkottaneensa peräti 15 maassa ollutta tiedustelupalvelun työntekijää. Norjan turvallisuuspoliisin mukaan karkotusten syynä oli diplomaateille sopimaton toiminta. Tiedustelu-upseerit olivat esimerkiksi yrittäneet värvätä tietolähteitä sekä ostaa edistynyttä norjalaista teknologiaa.
Joukko pohjoismaisia toimittajia on tutkinut Venäjän tiedustelutoimintaa. Dokumenttisarjan toinen osa on nähtävissä Ylen Areenassa.
Tiedustelulähteet: Suomessakin on todennäköisesti ”illegaaleja”
Venäjä käyttää vakoilussa myös henkilöitä, joille on luotu väärä henkilöllisyys tai heidän yhteytensä Venäjän valtioon on salattu. Tällaisia henkilöitä kutsutaan tiedustelumaailmassa termillä ”illegaali”.
Lokakuussa 2022 Norja kertoi paljastaneensa venäläisen vakoojan, joka esitti olevansa brasilialainen tutkija. MOT-toimituksen haastattelemat tiedustelulähteet pitävät todennäköisenä, että myös Suomessa on illegaaleja eli vakoojia, jotka eivät toimi diplomaattisella statuksella.
Illegaaleista vastaa Venäjällä pääsääntöisesti maan ulkomaantiedustelu eli SVR. Myös Mikko Porvali pitää mahdollisena, että Suomessa on tämän tapaisia vakoojia.
– Venäjällä on hyvin resursoitu viranomainen, jonka tehtävänä on järjestää länsimaihin illegaaleja. Tämän lisäksi tiedetään, että Venäjällä on illegaaliohjelma edelleen toiminnassa. Lienee todennäköistä, että muissakin Pohjoismaissa kuin Norjassa on Venäjän illegaaleja, sanoo Mikko Porvali.
Illegaalien toiminta on varsin pitkäaikaista ja esimerkiksi henkilön taustojen väärentämiseen käytetään merkittäviä resursseja.
– Tehokkaita menetelmiä on muun muassa ottaa vaikkapa nuorena kuolleen lapsen henkilöllisyys ja pyrkiä herättämään tämä henkilö tavallaan jotenkin eloon uudelleen tällä tavalla. Pohjois-Amerikassa toimineilla Venäjän illegaaleilla oli käytössään esimerkiksi vauvana kuolleen lapsen henkilöllisyys, joka oli otettu käyttöön, kertoo Porvali.
Vastaavia menetelmiä on käytetty aikanaan myös Suomessa.
Uusin MOT kertoo, kuinka Venäjän tiedustelu toimii Suomessa. Katso Yle Areenassa.
Miten suojelupoliisi vastaa Venäjän tiedustelutoimintaan Suomessa? Aihetta käsitellään illan A-studiossa TV1:ssä ja Yle Areenassa kello 21.05. Vieraina ovat suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari ja tiedusteluhistoriaa tutkinut Mikko Porvali. Juontajana on Annika Damström. #yleastudio
Voit keskustella aiheesta torstaihin 27.4.2023 kello 23:een asti.