Salha Hanna ja hänen puolisonsa viettivät häitä viime vuoden marraskuussa ensilumen sataessa. Avioehdon he solmivat vihkimisen jälkeen.
Pari halusi avioehdon ennen kaikkea kahdesta syystä.
– Kun tapasimme olimme jo kolmekymppisiä. Molemmilla oli omat säästöt ja suunnilleen samanlaiset tulot. Emme halua sotkea raha-asioita eroamiseen. Jos eroamme, se on selkeämpää ja siistimpää, hän perustelee.
Tuore aviopari kuuluu kasvavaan joukkoon. Kun tämän vuoden hääparit pohtivat tulevien häidensä tehtävälistaa, monilla listaan kuuluu avioehtosopimuksen tekeminen.
Suomalaiset solmivat avioehtoja runsaasti aiempaa enemmän.
Avioehtoja rekisteröitiin viime vuonna miltei 8 800 kappaletta, mikä on 46 prosenttia enemmän kuin 2000-luvun alussa. Avioehtojen rekisteröinnit yleistyivät vauhdilla etenkin 2000-luvulla. Sen jälkeen kasvu on jatkunut maltillisena. Viime vuonna avioehtoja tehtiin ennätyksellisen paljon.
Samaan aikaan yhä harvempi suomalainen menee naimisiin. Vuonna 2021 avioliittojen määrä oli Tilastokeskuksen mukaan pienin yli 100 vuoteen. Vuonna 2021 avioliittoja solmittiin alle 19 600.
”Jos kaveritkin tekevät”
Avioehtoasioista vastaava johtava asiantuntija Tanja Tams Digi- ja väestötietovirastosta (DVV) arvioi, että avioehtojen yleistymisen taustalla on useita syitä. Naimisiin mennään aiempaa vanhempina, uusperheitä on paljon ja avioerot ovat yleisiä.
– Avioehdon tekeminen on tullut tavaksi. Sen tekemistä ei välttämättä sen enempää mietitä. Jos kaverit tekevät sen, mekin teemme, Tams sanoo.
Hän uskoo myös, että avioehtosopimuksen merkitys tiedostetaan aiempaa paremmin.
Vaatii perehtymistä
Salha Hanna ja hänen puolisonsa muotoilivat avioehtosopimuksensa itse, mutta Hanna kysyi neuvoa perheoikeuteen perehtyneeltä juristiystävältään ja sai kaverinsa avioehdon malliksi.
– Yksi kaveri tarjosi oman avioehtonsa pohjaksi ja muokkasimme sen pohjalta, Hanna kertoo.
DVV:n Tanja Tams suosittelee perehtymään tarkkaan siihen, millaisen avioehtosopimuksen tekee. Juristin käyttäminen ei ole pakollista, mutta Tamsin mukaan sitä ei kannata karsastaa. Avioehtoja jää jonkin verran rekisteröimättä muotovirheiden vuoksi.
– Sopimus on hyvä käydä juristin kanssa läpi, että varmasti tietää, mitä on sopimassa, Tams sanoo.
Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.
– Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo.
Kulttuurin muutos
DVV:n Tanja Tamsin mukaan suhtautumisessa avioehtoihin näkyy kulttuurin muutos.
– Vanhaan aikaan ajateltiin, että omaisuus on yhteistä ja sen mukaan mennään. Ei haluttu miettiä eroa etukäteen, Tams kertoo.
Ennen naimisiin menoa voi tuntua oudolta miettiä mahdollista eroa, mutta Salha Hanna näkee avioehdossa romanttisen puolen.
– Ehkä se jopa laskee kynnystä mennä naimisiin, kun avioehto irrottaa siitä raha-asiat. Avioliiton solmiminen on silloin puhtaasti tahdon ilmaisu olla toisen kanssa, Hanna sanoo.
Myös Hanna tunnistaa kulttuurin muutoksen. Hänen lähipiirissään avioehdon tekemistä ei tarvinnut perustella.
– Enemmän piti selitellä, miksi menemme naimisiin.
Voit keskustella aiheesta 3.5. klo 23 asti.
Korjattu kello 9.35 haastateltavan nimen kirjoitusasu otsikkoon.