Psykologian ammattilaiset allekirjoittavat ajatuksen siitä, että puhelin kuuluu reppuun koulun oppituntien aikana.
Neuropsykologi Taisto Leppäsaari ja Kuopion opiskeluhuollon psykologi Noora-Maria Ahl ovat nähneet työssään, kuinka liiallinen älypuhelimen käyttö vaikeuttaa muun muassa keskittymiskykyä.
– Voi olla sellainen olo, että ei pysty opiskelemaan tai muista asioita. Moni saattaa lähestyä asiaa kysymällä ”onko minulla ADHD”, opiskeluhuollon psykologi Noora-Maria Ahl kertoo.
Taustalla on kuitenkaan harvemmin tarkkaavaisuushäiriö ADHD:n kaltaista synnynnäistä neuropsykiatrista häiriötä. Kyse on Ahlin mukaan useimmiten elintavoista, jotka johtavat keskittymisen ja rauhoittumisen vaikeuksiin.
Yksi tällainen elintapoihin liittyvä taustatekijä voi olla älypuhelimen liikakäyttö.
Puhelimen sovellukset on suunniteltu usein niin, että algoritmit tuottavat alati käyttäjälle kiinnostavampaa ja koukuttavampaa sisältöä. Ihminen on iästään riippumatta altis sille, että sovellusten syövereihin uppoutuu ja unohtuu jopa tunneiksi.
– Nykyaika opettaa meidät olemaan keskittymättömiä, arvelee neuropsykologi Taisto Leppäsaari.
Pelisäännöt oppituntien ajaksi
Yksi keino edistää keskittymistä olisi psykologien mielestä puhelimen käytön rajoittaminen oppitunneilla.
– Eihän työpaikoillakaan ole sallittua käyttää puhelinta silloin, kun on tehtäviä hoidettavana. Mielestäni kouluissa voisi myös sopia puhelimeen liittyvistä pelisäännöistä, arvelee Noora-Maria Ahl.
Opetushallituksen mukaan puhelimen tuomista kouluun ei voi nykyisen lain mukaan oppilailta kieltää, mutta käyttöä saa rajoittaa opetuksen aikana. Muun muassa itähelsinkiläisessä Myllypuron peruskoulussa onkin päätetty rajoittaa oppilaiden häiritsevää puhelimen käyttöä. Myös Siilinjärven Ahmon koululla päätettiin vuodenvaihteessa laittaa oppituntien ajaksi koululaisten puhelinten käyttö tauolle.
Taisto Leppäsaari arvelee, että peruskoulussa nuoret eivät välttämättä osaa vielä arvioida, mikä on milloinkin tärkeää. Silloin puhelin voi tuntua palkitsevammalta kuin opiskelu tai keskittyminen.
– Maailma työntää meille valtavasti ärsykkeitä, joista pitäisi itse valita ne järkevät. Addiktin tavoin aivot tykkäävät ja vaativat ärsykkeitä lisää. Tämä alkaa lopulta vaikuttamaan aivojen oppimiskykyyn, Leppäsaari sanoo.
Loistava työkalu nykymaailmassa
Kuopion klassillisen lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja Aaro Asikainen tiedostaa puhelimen käyttöön sisältyvän keskittymiskyvyn alenemisen riskin. Tästä syystä hän ei ole esimerkiksi liittynyt lainkaan Tiktokiin, joka syöttää alle kolmeminuuttisia videoita käyttäjälleen tauotta.
– Olen itse sen päättänyt, en halua viettää aikaa puhelimella niin paljoa, Asikainen kertoo.
Asikainen pitää puhelinta muuten loistavana työkaluna nykymaailmassa. Helppo ja nopea pääsy nettiin mahdollistaa keskustelut ja verkostoitumisen ympäri maailmaa, tiedonhankinnan ja ajan tasalla olemisen.
Neuropsykologi Taisto Leppäsaari on samaa mieltä, mutta näkee asiassa myös piilevän varjopuolen.
– Jos sosiaalista vuorovaikutusta ja elämää opetellaan pelkästään teknisten härpäkkeiden kanssa, siinä ollaan aika heikoilla.
Leppäsaari tiivistää nyky-yhteiskunnan puhelinriippuvuuden yhteen ajatukseen:
– Vajaa kymmenen vuotta sitten ruutuaikaa ei saanut olla kuin noin kaksi tuntia päivässä. Nykyisin ruudutonta aikaa pitäisi olla kaksi tuntia päivässä.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 27.4. klo 23:een saakka.