Lisääntyneistä korkeakoulupaikoista toivotaan lisää asukkaita Itä-Suomeen. Etelä-Savossa amk-tutkintonsa suorittaneet jäävät kuitenkin harvemmin koulutusmaakuntaan kuin muualla maassa.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkilla on maakunnassa kampukset Mikkelissä ja Savonlinnassa.
Opetusneuvos Jukka Haapamäki opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että Etelä-Savo erottautuu maakuntana, josta valmistuneet opiskelijat muuttavat paljon pois tutkinnon suoritettuaan.
Pääkaupunkiseudulla koko ikänsä asunut sosionomiopiskelija Elsa Gustavsson, 31, teki toisenlaisen ratkaisun ja osti Punkaharjulta vanhan mummolansa. Gustavsson on luokkansa ainoa muualta tullut, joka myös jää seudulle.
– Täällä jo ennestään asuvat jäävät, mutta muualta tulleet lähtevät takaisin sinne mistä tulivat tai jonnekin toiseen paikkaan.
Kuopiosta lähtöisin oleva Roni Rissanen, 21, opiskelee toista vuotta fysioterapeutiksi. Häntä kiinnostavat jatko-opinnot esimerkiksi Jyväskylässä. Rissasen on vaikea kuvitella jäävänsä Savonlinnan seudulle valmistumisen jälkeen.
– Tässä vaiheessa minua kiinnostaa elämä muissa kaupungeissa. Haluan nuorena nähdä Suomea vähän eri puolilta.
Roni Rissasta kymmenen vuotta vanhempi Elsa Gustavsson näkee opiskelupaikkakunnalle jäämisen myös ikäkysymyksenä.
– Mulle tällä hetkellä tärkeintä on juurtuminen ja rauhoittuminen. Haluan rakentaa elämää tasaisemmin, Gustavsson sanoo.
Viiden viime vuoden aikana Xamkin Savonlinnan kampuksen opiskelijamäärä on lähes tuplaantunut. Tämän lukuvuoden alussa kampuksella oli yli 1200 tutkinto-opiskelijaa.
Viisi vuotta sitten kampuksella opiskeli liki seitsemänsataa läsnä olevaa tutkinto-opiskelijaa.
Savonlinna sai lisää ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkoja ja uusia koulutusaloja paikkaamaan vuonna 2018 lakkautettua opettajankoulutusta.
Vuoden 2020 syksystä lähtien kaupungissa on koulutettu kouluhyvinvointiin suuntautuneita sosionomeja, liikunnanohjaajia ja turvallisuusalan asiantuntijoita.
Pioneereina aloittaneilla opiskelijoilla alkavat opinnot olla loppusuoralla, ja valmistuminen häämöttää keväällä tai vuodenvaihteessa. Ensimmäinen sosionomi valmistui Savonlinnan kampukselta jo vuodenvaihteessa.
Yhteisömanageri vahvistamaan opiskelijapitovoimaa
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Savonlinnan kaupunki palkkasivat maaliskuun alussa yhteisömanagerin parantamaan Savonlinnan opiskelijapitovoimaa.
Meeri Larisen pesti on uusi. Yhteisömanagerin tavoitteena on luoda kaupunkiin uudenlaista opiskelijakulttuuria.
– Koko Xamkissa ei ole ollut tällaista roolia aikaisemmin: pelaan monella hatulla.
Larinen tekee töitä Xamkin opiskelijakunta Kaakon tiimissä, mutta tavoitteet työlle ovat tulleet Savonlinnan kaupungilta.
– Koen roolikseni olla eri tahojen yhdistäjänä.
Konkreettiseksi keinoksi parantaa Savonlinnan pitovoimaisuutta asuinkaupunkina opiskelujen jälkeen Larinen näkee opiskelijoiden saamisen osaksi paikallisyhteisöä.
– Että opiskelijat eivät olisi pelkästään keskenään. Silloin valmistumisen jälkeen, vaikka luokkakaverit muuttaisivat pois, heillä olisi tuttavia ja kavereita muissa piireissä paikallisten keskuudessa.
Ensimmäistä vuotta fysioterapeuttikoulutuksessa opiskelevat Tuuli Honkonen, 20, ja Terhi Mäkinen, 22, eivät ole jäämässä Savonlinnaan valmistumisen jälkeen.
Heidän luokallaan on 28 opiskelijaa, joista yksikään ei ole kotoisin Savonlinnan seudulta.
Helsinkiläislähtöisen Honkosen suunnitelmissa on joko palata kotiseudulle tai suunnata jatko-opintoihin Jyväskylään.
– Pitäisi tapahtua jokin iso elämänmuutos, joka pysäyttäisi. Silloin voisin ehkä jäädä, mutta muuten en, Honkonen sanoo.
Loviisalaislähtöinen Mäkinen on jäämässä kesäksi Savonlinnaan. Hän sai kesätyöpaikan torilta.
– Pitäähän se Savonlinnan kesä ainakin kerran kokea, Mäkinen sanoo.
Punkaharjulle kotiutunut Elsa Gustavsson opiskelee nyt toista vuotta kouluhyvinvointiin suuntautuneessa sosionomikoulutuksessa. Hän näkee työllistymismahdollisuudet hyviksi.
– Uskon, että töitä löytyy, kun oot aito oma itsesi ja valmis tekemään työtä.
Ensimmäistä vuotta liikunnanohjaajakoulutuksessa opiskeleva Antti Salmi, 24, uskoo työllistyvänsä pääkaupunkiseudulla valmistumisen jälkeen. Hyvinkäältä lähtöisin oleva Salmi ei ole jäämässä Savonlinnaan.
– Työllistyminen tapahtuu aika lailla pääkaupunkiseudulla ja jatko-opiskelukin kiinnostaa. Niihin ei ole täällä mahdollisuutta.
Vaikka sosionomiopiskelijana Elsa Gustavsson kokee työllistymisen helpoksi, hän ymmärtää alojen erot ja myös työllistymisen esteet.
– Jos tietää tarkasti mitä haluaa tehdä, niin voi olla, että sellaista ei ehkä ole tarjolla samalla tavalla täällä kuin pääkaupunkiseudulla.
Gustavssonin mielestä Savonlinnan seudulla on hyvät mahdollisuudet aloittaa yrittäjyyttä.
– Se kiinnostaa myös minua. Hyvinvointiala on muuttumassa koko ajan, ja täällä on mahdollisuus rakentaa jotakin uutta.
Liikunnanohjaajaksi ensimmäistä vuotta opiskeleva Oskari Pelkonen, 25, on suuntaamassa jatko-opintojen perässä muualle.
– Minua kiinnostaisi lähteä opiskelemaan vielä maisterintutkinto muualle.
Vaasasta lähtöisin oleva Pelkonen sanoo myös, että ei oikein tunne aluetta omakseen.
– Länsirannikolta kotoisin olevana kaipaan jo vähän sinne, hän myöntää.
Vaikka tulevaisuuden suunnitelmat ovatkin toisaalla, kertoo Antti Salmi viihtyneensä Savonlinnassa.
– Opiskelijakaupunkina tämä on sopivan tiivis ja paikat ovat lyhyen matkan päässä, eikä tarvitse autoa.
Terhi Mäkinen kaipaisi vapaa-ajalle lisää tekemistä.
– Toivoisin tänne sellaisia paikkoja, missä voisi olla ja viettää vapaa-aikaa.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 29.4. klo 23.00 saakka.