Vilkaisu kesämökin lääkekaappiin pitkän talven jälkeen: desinfiointiaine ei ole jäässä, laastareita on parikin pakettia, kipulääkkeen käytettävä viimeistään -merkintä ulottuu ensi vuodelle, mutta kyypakkaus on mennyt vanhaksi toissakesänä.
Olisiko siitä tosi paikan tullen apua?
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ylilääkäri Vesa Mustalammi arvioi, että ylivuotinenkin kyypakkaus toimisi, mutta ei nimensä mukaisesti.
– Pistiäispakkaus olisi parempi nimi. Kyyn puremaan siitä ei nykynäkemyksen mukaan ole apua. Mutta ampiaisten ja mehiläisten myrkkypistoksiin hydrokortisonista voi olla apua, jos pakkaus ei ole ikivanha.
Lääkkeet vanhenevat eri tahdissa. Niiden teho vähenee ja hajoamistuotteet saattavat olla haitallisia.
Tosin raja-arvot haitta-aineille ovat niin korkeat, ettei kyypakkauksen tableteista todennäköisesti ole vaaraa, vaikka käyttöikä olisi kohtalaisen paljonkin ylittynyt.
– Mutta pakkauksestaan pudonneita pillereitä hyllyn perältä en kyllä käyttäisi, varoittaa Mustalammi.
Kyypakkauksessa lääke on tabletin muodossa, jolloin se säilyy parhaiten. Myös läpipainopakkaus suojaa lääkettä kosteudelta.
Viime kesänä vanhaksi menneen kyypakkauksen teho saattaa vielä olla tallella, mutta toissakesäisen pakkauksen Mustalammi korvaisi jo ehdottomasti tuoreella.
Kylmältä mökiltä lääkkeet talveksi lämpimään
Vanhentuneiden lääkkeiden palautuspaikka on aina apteekki. Sinne voi palauttaa myös tarpeettomat lääkkeet, vaikka käytettävä viimeistään -päiväys ei olisikaan mennyt umpeen.
Lääkkeitä ei saa koskaan hävittää viemäriin, vesistöihin tai mökkiolosuhteissa huussiin tai kompostiin!
Lääkepakkauksen iän lisäksi lääkkeen tehoon vaikuttaa säilytys. Kylmilleen jäänyt kostea kesämökki on kehno ympäristö lääkkeille. Ne kannattaakin tuoda talveksi huoneenlämpöön.
Kyyn purema voi tappaa, siksi uhri on aina vietävä lääkäriin
Kyypakkauksen hydrokortisoni voi siis helpottaa ampiaisen tai mehiläisen pistoa, mutta maan ainoan myrkkykäärmeen, kyyn, puremaan se ei tehoa. Kyyn puremaksi joutunut täytyy aina viedä lääkäriin.
Aran matelijan näykkäisemäksi joutuu todennäköisesti tänäkin kesänä satakunta suomalaista. Osalle heistä tulee vakavia oireita, jotka pahimmillaan voivat viedä hengen.
Kyyn myrkky vaurioittaa verisuonia, jolloin kudokset turpoavat ja verenkierto hidastuu.
Myöhemmin uhrille voi tulla yleisoireita kuten oksentamista, ripulia ja päänsärkyä.
Kyyn myrkylle voi myös olla allerginen, jolloin purema aiheuttaa nopeasti vakavia oireita, kuten kurkunpään turvotusta.
Kyyn hampaista voi saada myös jäykkäkouristuksen.
Raajaan lasta ja uhrille nestettä
Ensiavussa täytyy puremakohta pitää liikkumattomana ja varmistaa, että uhri saa riittävästi nestettä.
Purtu raaja kannattaa lastoittaa.
Puremakohtaa ei saa kosketella. Myrkkyä ei myöskään pysty imemään pois puremakohdasta.
Jatkohoito riippuu myrkytyksen vaikeusasteesta, jota ei saa jättää maallikon arvioitavaksi. Vaikeissa tapauksissa uhrille täytyy antaa antiseerumia, jota on vain sairaalassa.
Vaikka kyy on myrkyllinen, sen purema ei ole yleensä vaarallinen terveelle aikuiselle ihmiselle. Joka neljännelle uhrille aiheutuu puremasta paikallisia oireita vakavampia oireita.
Lapsille ja iäkkäille purema on vaarallisempi. Jos kyy on purrut lasta, tai aikuisen peruselintoiminnot ovat vaarassa, on soitettava hätänumeroon 112.
Kyyn purema johti ihmisen kuolemaan Suomessa viimeksi vuonna 1998 ja sitä ennen 1980-luvulla.
Kyy puree vain uhattuna
Kyyt ovat aktiivisia huhtikuusta syyskuulle asti. Heinäkuussa niitä kohdataan selvästi eniten. Riski on suurin Lounais-Suomessa ja etenkin sen saaristossa.
Kyy ei ole aggressiivinen: se puree ainoastaan yllättävissä ja uhkaavissa tilanteissa. Useimmiten pelästyneen kyyn uhriksi joutuu varomaton luonnossa liikkuja, kuten marjastaja tai kesämökin ympäristössä temmeltävä lapsi.
Kyy ei ole rantakäärmeen veroinen vesipeto, mutta se osaa uida ja voi siis purra uimaria päähän, kaulaan tai käsiin.
Myös kotieläimet myrkyn uhreina
Ihmisten lisäksi kotieläimet kärsivät kyyn pureman aiheuttamasta myrkytyksestä.
Koirille purema on vaarallisempi kuin ihmiselle. Eläimestä tulee nopeasti väsynyt ja voimaton.
Koiralle ei kuitenkaan saa antaa kyytabletteja tai tulehduskipulääkkeitä.
Isoilla koirilla kyynpurema ei yleensä uhkaa henkeä tai vaadi erityisen kiireellistä hoitoa, jos purema on vartalossa.
Kannattaa kuitenkin ottaa yhteys eläinlääkäriin. Jos pureman on saanut pienirotuinen koira, on varauduttava nopeaan eläinlääkärikäyntiin, koska myrkytystila voi kehittyä vakavaksi.
Jos koiraa ei voida kantaa, sitä kannattaa kävelyttää rauhallisesti esimerkiksi autoon vietäessä. Koirien kuolleisuus on muutaman prosentin luokkaa.
Kyyn pisto on purema
Vanha kansa uskoi, että kyy pistää myrkkykielellään: siitä nimitys 'kyynpisto'. Todellisuudessa kyy puree kahdella myrkkyhampaallaan.
Puremakohdan ulkonäkö voi olla lähes millainen tahansa, tosin joskus on selvästi nähtävissä kaksi 3–4 mm:n etäisyydellä toisistaan olevaa neulanpistomaista reikää. Useimmiten kyy puree ihmistä jalkaan.
Fimean ylilääkärin Vesa Mustalammin haastattelun lisäksi jutun lähteinä ovat olleet lääketieteellisen aikakauskirjan Duodecimin artikkelit Kyy puree - mitä tehdä? ja Miten, milloin ja miksi lääkkeet vanhenevat.
Onko sinulla tapana päivittää lääkekaappia säännöllisesti? Voit keskustella aiheesta torstaihin 4.5. klo 23 asti.