Helsingistä puuttuu monipuolinen ja nykyaikainen tapahtumatila, joka on suurempi kuin rock-klubi mutta pienempi kuin jäähalli.
Näyttelijänä ja juontajana tunnettu Mikko Leppilampi sai lähes kymmenen vuotta sitten päähänsä, että hän voisi olla sopiva ihminen edistämään tällaisen tilan rakentamista.
Edistystä on tapahtunut, vaikka projektiin on mahtunut myös kompromisseja, byrokraattista vääntöä, epäonnistumisia ja kovaa julkista arvostelua.
Etenkin arvostelun ja asioiden keskeneräisyyden vuoksi Leppilampi ei ole liiemmin kommentoinut projektia julkisuudessa. Nyt kun tapahtumatilan vaatimasta asemakaavamuutoksesta on olemassa kaupunginvaltuuston päätös, Leppilampi uskaltaa jo hieman hymyillä. Ja avata suunsa.
Käydään siis rautalangasta vääntäen läpi, mitä Mikko Leppilampi joukkoineen oikein suunnittelee Helsingin Suvilahteen.
Mitä Suvilahteen nyt siis tarkalleen ottaen on tekeillä?
Hanke, jota Leppilampi joukkoineen edistää, on uusi kulttuurirakennus, joka on kooltaan 12 100 kerrosneliötä. Alue rajautuu Leonkadun, Koksikadun, Vilhonvuorenkadun ja uuden Kaasutehtaankadun väliin, nykyisin tyhjillään olevalle tontille.
– Lähtökohta kaikelle on ollut kokoluokaltaan rock-klubin ja jäähallin välimuoto, joka ei ole sidoksissa mihinkään yksittäiseen urheilulajiin vaan palvelee ihan puhtaasti tapahtumia, Leppilampi sanoo.
Hänen mukaansa hyvä ja ehkä ainoa referenssi Suomessa on Turun Logomo, joskin Suvilahden tilasta on tulossa astetta suurempi ja monipuolisempi.
Tapahtumatilan leveys on 35 metriä, pituus 90 metriä ja korkeus 20 metriä. Katsomopaikkoja tulee 3 000–5 000, ja tila on jaettavissa ja muokattavissa erikokoisiin tapahtumiin.
Kokonaisuuteen kuuluu myös toimisto-, hotelli-, ravintola- ja liiketiloja kaikkiaan noin 35 000 kerrosneliötä. Leppilammen mukaan tämä on välttämätöntä, jotta tapahtuma-, viihde- ja kulttuurialojen toimintoja saadaan keskitettyä samalle alueelle ja kokonaisuus on riittävän kiinnostava myös rahoittajille.
Merkittävä osa kokonaisuutta on alueen tapahtumakenttäalueen jättäminen rauhaan niin, että jatkossakin alueella voidaan järjestää ulko- ja sisätapahtumia ja niiden yhdistelmiä.
Mikä tilanne on nyt ja miksi hanke on ollut viime päivinä paljon otsikoissa?
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tapahtumatilan rakentamisen mahdollistavan kaavamuutoksen Suvilahteen viime viikon keskiviikkona.
Päätöksestä voi vielä valittaa, mikä saattaa osaltaan pitkittää prosessia. Kun kaava on lainvoimainen, Leppilammen mukaan seuraava konkreettinen vaihe on rakennusluvan myöntäminen.
Tarkoitus on saada rakennus pystyyn ja ovet auki vuonna 2026, mutta jo rakennustöiden aikana alueella voidaan järjestää mittavia ulkotapahtumia, kuten Tuska-festivaali.
Näin Leppilampi itse kuvailee seuraavia askelmerkkejä:
Aivan tulevan uudisrakennuksen vieressä sijaitsee nyt Suvilahti DIY -skeittiparkki. Mitä sille tapahtuu?
Betoninen skeittiparkki tullaan purkamaan. Tätä Leppilampi pitää valitettavana, mutta hänen mukaansa tämä on ollut käytännössä koko ajan tiedossa.
– Sen purkaminen piti alun perin tapahtua jo 2018, jolloin oli tarkoitus alkaa alueen aiemman kaavan mukainen kehittäminen.
Alueelle suunniteltiin toimistotaloja, mutta tämä kaava laitettiin vuonna 2017 kolmen vuoden ajaksi tauolle. Nyt suunnitelmasta on luovuttu ja Suvilahti jää nykyisen kaltaiseen kulttuurikäyttöön.
Skeittiparkki tullaan kuitenkin purkamaan, koska maaperä pitää puhdistaa ja alueen infraa pitää rakentaa ja muuttaa. Parkki jää pääosin alueelle tulevan uuden kadun alle, ei siis uudisrakennuksen alle.
Kaupunki on luvannut, että skeittaus pääsee jatkumaan mahdollisimman katkeamattomana ja lähialueelle eli Hanasaareen päästään rakentamaan uusi pysyvä skeittiparkki. Sitä odotellessa kaupunki on luvannut mahdollistaa skeittauksen jatkumisen Hanasaaressa Helenin nykyisellä pysäköintialueella.
Leppilampi kertoo tuntevansa osan skeittiparkin aktiiveista.
– Olemme vanhoja skeittikavereita junnuvuosilta. Niin paljon kuin olemme osaltamme pystyneet ja rahkeet ovat riittäneet, olemme tätä asiaa pyrkineet tukemaan ja nähdäkseni siihen on löytynyt ratkaisu, joka on näillä rajauksilla paras mahdollinen.
Mitä uusi tapahtumakeskus tarkoittaa Suvilahden nykyisille pientoimijoille ja vaihtoehtoiselle kaupunkikulttuurille?
Suvilahden kaikki nykyiset toimijat voivat jatkaa toimintaansa entiseen tapaan. Leppilampi itse näkee tapahtumatilan avauksena, jonka myötä Suvilahti voidaan liittää entistä kiinteämmin yhteen viereisen Teurastamon alueen kanssa.
Kokonaan toinen asia on, kuinka hyvin rosoinen ja tee se itse -henkinen kaupunkikulttuuri mahtuu samalle alueelle markkinatalouden ehdoilla toimivan tapahtumakeskittymän kanssa. Asia on herättänyt paljon keskustelua etenkin sosiaalisessa mediassa.
Leppilammen mukaan riittävä ja oikeansuuntainen viestintä korjaa valtaosan huhuista ja väärinkäsityksistä, joita hankkeeseen liittyy.
– Olemme yhdessä alueen nykyisten vuokralaisten ja sitä hallinnoivan Kiinteistö Oy Kaapelin kanssa muodostaneet heti suunnitteluvarauksen saatuamme yhteistoimintaryhmän, jonka tarkoituksena on varmistaa, että kaikki tietävät mitä tapahtuu ja milloin. Tavoitteena on aktiivisen kommunikoinnin myötä myös huolehtia siitä, että yhteiselo alueella sujuu nyt ja tulevaisuudessa.
Tuleeko alueelle kaksi tapahtuma-areenaa?
Viime syksynä julkisuuteen putkahti toinenkin Suvilahteen liittyvä projekti. Joukko sijoittajia ja kiinteistökehittäjiä jätti viime elokuussa Suvilahden aluetta koskevan kehitysvaraushakemuksen Helsingin kaupungille. Ryhmä haluaa rakentaa Suvilahteen 17 000 hengen jättiareenan, josta tulisi Pohjoismaiden suurin.
Leppilammen mukaan suurareenahanke tuli Suvilahti Event Hubille täytenä yllätyksenä. Leppilampi korostaa, ettei hänelle ole mitään tekemistä Suvilahden Areenaksi nimetyn hankkeen kanssa.
– Mielestäni kaupunkiin tarvitaan myös isompi jäähallikokoluokan areena, mutta mihin se tulee, on kokonaan toinen keskustelu.
Suvilahden Areena Oy:n toimitusjohtajana ja hankkeen nokkamiehenä on entinen SRV-pomo Timo Nieminen.
Helsingin kaupunki tiedotti torstaina iltapäivällä jutun julkaisun jälkeen, ettei Suvilahden Areena Oy:n ehdottama monitoimiareena sovellu alueelle. Kaupungin mukaan se joutuisi luopumaan rakennetun kulttuuriympäristön arvoista ja tavoitteesta järjestää festivaaleja sekä muita suuria ulkoilmatapahtumia alueella, jos suuri monitoimiareena rakennettaisiin Suvilahteen. Asiaa on arvioitu poikkihallinnollisesti.
Paljonko Leppilammen vetämä tapahtumatilakokonaisuus maksaa ja kuka sen maksaa?
Leppilammen mukaan hanke toteutetaan kokonaisuudessaan yksityisellä rahalla, jonka vuoksi yksityiskohtaisten tietojen antaminen tämän hetken tilanteesta ei ole mahdollista.
Leppilammen mukaan rahoituksen tarkempaa avaamista estää sopimuspykälät. Lisäksi tarkkojen rahasummien ilmoittaminen voi olla harhaanjohtavaa samaan tapaan kuin vaikkapa havainnekuvien julkistaminen.
– Kun vaikka arkkitehtuurikilpailun voittaja julkistetaan, julkaistaan perinteisesti myös jonkinlaiset suuntaa antavat havainnekuvat. Lopputulos ei kuitenkaan koskaan voi olla täysin yksi yhteen sen kuvan kanssa, ja aina löytyy ihmisiä ja tahoja, jotka tarttuvat hanakasti niihin yksityiskohtiin, jotka eivät sitten toteutuneetkaan.
Julkisista asiakirjoista löytyvien tietojen mukaan kokonaisuus hotelleineen ja toimistorakennuksineen on hintaluokaltaan 150–160 miljoonaa euroa. Leppilammen mukaan suuruusluokka on edelleen tämä.
Rahoituksen näkökulmasta valtuuston tekemä kaavamuutospäätös on Leppilammen mukaan merkittävä askel, joka tasoittaa tietä eteenpäin.
– Tämä on asia, josta tiedotamme lisää heti kun se on mahdollista, hän lupaa.
Juttua muokattu 4.5.2023 kello 17:28: Lisätty tieto, että Helsingin kaupungin mukaan Suvilahden Areena Oy:n suunnittelema monitoimiareena ei sovellu Suvilahden alueelle.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 5. toukokuuta kello 23:een saakka.