Pohjoiskarjalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää nyt oma hyvinvointialue. Sen talous on ensimmäisenä toimintavuonna painumassa odotettua enemmän miinukselle.
Tammi-maaliskuun tietojen perusteella on hyvinvointialueella laskettu ennuste loppuvuodelle. Ennusteen mukaan kuluva vuosi päättyisi 18,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Alijäämää kertyy arviolta kuusi miljoonaa euroa enemmän kuin aluevaltuuston hyväksymässä talousarviossa.
Alijäämän suuruudella on merkitystä, koska hyvinvointialueen talous on oltava tasapainossa viimeistään vuonna 2026.
Hyvinvointialueen talousjohtajan Ismo Rouvisen mukaan luvuissa on yhä epävarmuutta. Esimerkiksi valtiolta odotetaan 42 miljoonan euron kertaluontoista rahoituserää, mutta summa ratkeaa vasta syksyllä.
– Kaikin hevosvoimin tehdään töitä, että alijäämä olisi pienempi kuin ennuste tällä hetkellä on, Rouvinen vakuuttaa.
Hän muistuttaa, että valtakunnallisesti vertailtaessa Pohjois-Karjala on alijäämästä huolimatta tehokkaimpien hyvinvointialueiden joukossa.
Yksi toive uudelle hallitukselle
Hyvinvointialue valmistelee talouden tavoiteohjelmaa, jonka päämäärä on löytää 26 miljoonan euron säästöt toiminnasta.
Ismo Rouvisen mukaan korkea inflaatio ja ostopalveluiden kallistuminen vaikeuttavat taloudenpitoa.
Talousjohtaja toivoo, että uusi hallitus muuttaisi Pohjois-Karjalalle epäedullista hyvinvointialueiden rahoitusmallia.
– Suurin ongelma on mallin epäoikeudenmukaisuus. Siirtymätasaus leikkaa meiltä lähes 400 euroa per asukas. Pohjois-Karjalalle maksaa satoja miljoonia tulevina vuosina ellei sitä poisteta, Rouvinen harmittelee.
Hän muistuttaa, että sote-uudistuksen tavoite oli saada aikaan valtakunnallisesti samanlaiset mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen kaikkialla Suomessa.
– Nyt Pohjois-Karjala on kaikkien huonoimmassa asemassa. Asiasta on viestitty neuvotteluissa ministeriöiden ja uusien kansanedustajiemme kanssa, se on meille tärkein asia tällä hetkellä, Rouvinen toteaa.
Myös henkilöstön saatavuus voi pakottaa karsimaan palvelupaikkojen määrää maakunnassa nykyisestä.
– Pitäisi päästä hyödyntämään mahdollisimman paljon digitalisaatiota ja liikkuvia palveluja, jotta meidän henkilökunta riittää, Rouvinen pohtii.
Ovat keinot mitkä tahansa, taloudessa on selvä takaraja: vuoden 2026 loppuun mennessä mahdolliset alijäämät pitää olla katettuina.