Parikymmentä vuotta valmistellun Keliberin litiumhankkeen peruskivi muurattiin torstaina Keski-Pohjanmaalla, Kokkolan suurteollisuusalueella. Kemiantehtaan lisäksi 588 miljoonan euroon kokonaisuuteen kuuluu myös kaivoksia ja rikastamo Kaustisella.
Arvioidusta kokonaisinvestoinnista 231 miljoonaa euroa aiotaan käyttää tänä vuonna.
Keliberillä on jo lainvoimainen ympäristölupa ensimmäiselle kaivokselleen ja nyt rakennettavalle kemiantehtaalle, mutta rikastamon sekä toisen kaivoksen ympäristöluvista on tehty valituksia Vaasan hallinto-oikeuteen.
Ympäristölupa antaisi Keliberille mahdollisuuden aloittaa rakentaminen muutoksenhausta huolimatta, mutta myös tästä aloitusluvasta on valitettu erikseen. Hallinto-oikeuden odotetaan antavan ratkaisun aloitusluvasta ennen varsinaisen lupa-asian käsittelyä.
Valituksen viivästyttävät Keliberin aikataulua niin, että kemiantehdas aloittaa litiumhydroksidin tuotannon tuontirikasteella vuoden 2025 puolivälin tienoilla.
Yhtiö varautuu käyttämään tuontirikastetta vähintään 6-9 kuukautta. Rikasteen alkuperää ei ole vielä päätetty, mutta yksi varteenotettava tuontimaa on Australia.
Takataskussa on jo suunnitelmia laajennuksesta
Keliberillä on tiedossa malmivaroja Keski-Pohjanmaan alueelta 16 vuodeksi. Yhtiö etsii tällä hetkellä lisäesiintymiä alueelta kovempaa tahtia kuin koskaan aiemmin, tänä keväänä on syntynyt uusia kairausennätyksiä.
Mikäli uusia malmivaroja löytyisi saman verran kuin nyt on jo tiedossa, yhtiö pitää mahdollisena toisen vastaavan kemiantehtaan rakentamista nyt rakennenettavan viereen.
Yhtiön tontilla on tilaa myös kierrätyslaitoksen perustamiselle. Sen rakentamiseksi tarvitaan kuitenkin paljon kierrätettävää. Yhden Teslan akkuun tarvitaan 5 000 kännykän litiumit, kertoo toimitusjohtaja Hannu Hautala.
– Kierrätyslaitos voi tulla ajankohtaiseksi 10–15 vuoden kuluttua eli kun ensimmäiset sähköautojen akut tulevat tiensä päähän. Litiumin ominaisuudet eivät muutu akuissa lainkaan, joten kierrätetty litium on aivan yhtä hyvää kuin maasta kaivettu.
Pääomistaja vakuuttui matalasta hiilijalanjäljestä
Keliberiä pidettiin pitkään vahvasti suomalaisena hankkeena, mutta kotimaasta riittävää rahoitusta ei löytynyt. Pääomistajaksi tuli eteläafrikkalainen pörssiyhtiö Sibanye-Stillwater. Viidellä mantereella toimivan yhtiön pörssiarvo on noin kuusi miljardia euroa.
Yhtiö on yksi maailman suurimmista platinaryhmän metallien alkutuottajista ja merkittävä kullantuottaja. Sijoitus Keliberiin oli yhtiön päänavaus akkumetalleihin. Yhtiö vakuuttaa Keliberin olevan tärkeä osa Sibanye-Stillwaterin tulevaisuutta. Toimitusjohtaja Neal Froneman arvioi Ylelle, että Keliber voi vastata kymmentä prosenttia, ellei enemmänkin, yhtiön tuotosta.
Sibanye-Stillwater vakuuttui Keliberin laskelmista, että se kykenee tuottamaan litiumhydroksidia selvästi kilpailijoitaan pienemmällä hiilijalanjäljellä. Ero kiinalaisiin tuottajiin on jopa nelinkertainen.
– Matala hiilijalanjälki oli varmaan tärkein syy sijoittaa Keliberiin. Yhtiö tulee tuottamaan vihreintä litiumia maailmassa. Toisekseen Suomi on hyvä kaivosmaa ja siksi hyvin arvostettu maailmalla sijoittajien silmissä, kertoo Froneman.
Keliber on valtiolle strateginen ja taloudellinen sijoitus
Suomen valtio teki ensimmäiset sijoituksensa Keliberiin yli kymmenen vuotta sitten, rahaa yhtiöön valtio on laittanut 70 miljoonaa euroa. Valtio hallinnoi Keliber-omistustaan kokonaan omistamansa Suomen Malmijalostuksen kautta.
Toimitusjohtaja Matti Hietasen mukaan Suomen Malmijalostus on tyytyväinen sijoitukseen.
– Tämä sijoitus yhdistää taloudellisen tuoton sekä strategisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Sijoitus itsestään on tähän asti ollut erittäin kannattava, omistuksen arvo on kehittynyt erittäinkin suotuisasti. Samaan aikaan koko hanke on erittäin tärkeä suomalaisen akkuarvoketjun rakentamista, kertoo Hietanen.