Kainuusta on tulossa Suomen Hollywood. Sotkamoon rakentuu maailmanluokan elokuvastudiokylä hotelleineen. Parisataa työpaikkaa virtuaalisten tehosteiden huippuosaajille. 40–50 miljoonan euron elokuva muotisuunnittelija Karl Lagerfeldistä.
Kajawood Studiosin toimitusjohtajan Miika J. Norvannon ja operatiivisen johtajan Timo Puustisen suurista suunnitelmista on uutisoitu toiveikkaasti jo vuosien ajan.
Toistaiseksi konkretian tilalla on vain aukko sotkamolaisessa metsä- ja peltomaisemassa.
Hankkeen valmistumisen yksityiskohtia koskevien kysymysten kohdalla Kajawoodin omistajakaksikko, Norvanto ja Puustinen, vetoavat salassapitosopimuksiin.
Norvanto ja Puustinen ovat aiemminkin onnistuneet luomaan nostetta projektiensa ympärille.
Supersankarielokuva Rendelin ja sen edelleen julkaisemattoman jatko-osan kuvauksia seurattiin tiiviisti kuvauspaikkakunnilla. Media uutisoi, kuinka Mikkelistä tuli Gotham City, Kajaanin paperikonehallit muutettiin elokuvakulissiksi, Jyväskylässä suljettiin moottoritie ja kuvauspaikoille marssitettiin maailmantähtiäkin.
Nyt Ylen tietojen mukaan todellisuudessa julkisuuteen kerrottujen miljoonabudjettien takana venytettiin penniä tuotannoissa työskennelleiden hyvinvoinnin ja toimeentulon kustannuksella.
Yle haastatteli yhteensä 17 Norvannon ja Puustisen kanssa työskennellyttä henkilöä ja kävi taustakeskusteluja useiden muiden heidän työskentelytapansa tuntevien kanssa.
Heidän kommenttejaan on käytetty jutussa sitaattinostoina.
”Hyväksikäytetään ihmisten aikaa ja osaamista.”
Osa lähteistä on toisistaan riippumattomia. Heidän kertomuksensa ovat pääosin yhteneväisiä.
Yritimme saada Norvantoa ja Puustista haastatteluun vastaamaan heitä kohtaan esitettyihin väitteisiin. Saimme yhtiön lakiasioiden hoitajalta sähköpostilla englanninkielisen vastauksen, että haastattelua ei voida järjestää aikataulusyistä, koska studiohanke ja Cannesin filmijuhlat painavat päälle.
Lakiasioiden hoitaja väittää sähköpostivastauksessaan Ylelle, että jutun tietolähteet ovat rikkoneet salassapitosopimuksia ja joutumassa siitä sekä kunnianloukkauksesta oikeudelliseen vastuuseen.
Ylen haastateltavilla on lähdesuoja, eivätkä he esiinny jutussa omalla nimellään, koska asia on arkaluontoinen. Elokuva-ala on Suomessa varsin pieni, ja moni pelkää työllistymismahdollisuuksiensa puolesta.
Haastateltavien henkilöllisyydet ovat toimituksen tiedossa.
Moni kokee pettyneensä
Useat Ylen haastateltavat kertovat palkkoihin, palkkioihin tai muihin korvauksiin liittyvistä epäselvyyksistä, ilmaisen työvoiman käyttämisestä sekä kuvauspäivien venymisestä lähes ympärivuorokautisiksi. Moni on kokenut, että kuvausten olosuhteet ja suunnittelemattomuus aiheuttivat merkittäviä turvallisuuspuutteita.
Kolmea poikkeusta lukuun ottamatta lähes kaikille haastateltavalle päällimmäinen tunne on pettymys.
”Vaikka kulissien takana olisi mitä tahansa paskaa, aina pitää esittää viiden tähden kokemusta. Pitää olla luksusta – maailman ja Suomen suurinta. Pitää olla Hollywoodia.”
Sotkamolainen elokuvatuottaja Miika J. Norvanto esiintyy julkisuudessa isojen visioiden kera.
Häntä on kutsuttu Ylen haastattelussa muun muassa elokuva-alan ravistelijaksi.
Norvannon kanssa työskennelleet kertovat niin ikään vaikuttuneensa hänen karismastaan ja ideoistaan. Heidän mukaansa Norvanto osasi vedota yhteisen unelman jakamiseen.
”Erikoinen persoona, mutta arvostin sitä, että hän uskaltaa unelmoida ja on ylpeä indie-elokuvasta [riippumaton pienen budjetin elokuva]. Mietin, että hitsi, miten hienoa.”
Moni hänen kanssaan työskennellyt ihminen kokee, että seinä tulee vastaan siinä vaiheessa, kun ”rakkaudesta lajiin” ei enää riitä.
”Niin kauan kuin ihminen tekee kaiken halutusti, eikä pyydä siitä mitään vastikkeeksi, hän on hyvä tyyppi ja samalla puolella.”
Norvanto on kertonut avoimesti kristillisestä vakaumuksestaan ja arvoistaan.
Kuusi Ylen haastattelemaa henkilöä kertoo uskontoon vetoamisen särähtäneen korvaan, kun Norvanto alkoi heidän mukaansa oikeuttaa sen varjolla epäoikeudenmukaista toimintaansa ja vältellä vastuitaan.
”Hän ajattelee, että jonain päivänä kunnian kukko laulaa ja kaikki huomaavat, miksi hän on toiminut, kuten on toiminut.”
”Hyväksyy tekonsa, koska Jumala sitä ja Jumala tätä, näin vapaasti sanottuna. Tämän huomattuani ajattelin, että nyt en tiedä enää mitä täällä tapahtuu.”
Norvantoa voisi kuvailla myös sarjayrittäjäksi. Hänellä on merkittävä rooli 17 eri yrityksessä. Suuressa osassa näistä yhtiökumppanina toimii hänen vaimonsa, joka on myös työskennellyt tuotannoissa.
Toinen Norvannon luottoyhtiökumppaneista on jyväskyläläinen Timo Puustinen.
Puustinen tunnetaan kotipaikkakunnallaan erityisesti Jyskän Varastomyymälän entisenä kauppiaana ja työstään Ukrainan hyväksi.
Kymmeniä vuosia toimineen perheyrityksen omistajat myivät hyvin kannattavan liiketoiminnan hiljattain Tokmannille. Puustinen kertoi tuolloin lähtevänsä kohti uusia haasteita: Kainuun Vuokattiin kehittämään ja rakentamaan kansainvälistä Kajawood-elokuvastudioyhtiötä.
Aiemmin Puustinen ja Norvanto olivat tuottaneet yhdessä muun muassa Rendeliä ja sen jatko-osaa.
Projekteihin osallistuneet haastateltavat tuntevat Puustisen vankkumattomista mielipiteistään, auktoriteetin roolin ottamisestaan sekä ison mogulin elkeistä. Isolle osalle Ylen haastattelemista henkilöistä jäi silti epäselväksi, mitä hän todellisuudessa teki kuvauspaikalla ja elokuvien valmistumisen eteen.
Miljoonabudjetin supersankarielokuvaa huhkittiin osin talkoilla
Ensimmäinen suomalainen supersankarielokuva Rendel oli jotain, mitä kotimaisella elokuvakentällä ei ollut vielä nähty.
Tuotantotiimi väläytteli mediassa elokuvan budjetiksi 1,45 miljoonaa euroa.
Rendelin kuvaukset alkoivat vuonna 2015. Elokuvan tuotanto- ja levitysyhtiöinä olivat Miika J. Norvannon Black Lion Pictures sekä Frozen Flame Pictures, joiden alla oli syntynyt jo useita muita huomattavasti pienemmän budjetin elokuvia, kuten kauhukomedia Bunny The Killer Thing.
Moni leffa-alan ammattilainen halusi olla supersankarielokuvassa mukana, vaikka korvaus oli heidän mukaansa nimellinen, alle työehtosopimusten tai työstä ei maksettu mitään.
”Rendeliä mainostettiin tekijöille intohimoprojektina.”
Osalle haastateltavista lupailtiin heidän mukaansa rojaltiosuuksia elokuvan tuotoista.
Kaksi Ylen haastattelemaa Norvannolle ja Puustiselle työskennellyttä henkilöä kertovat, että heille tai heidän tuttavilleen on ehdotettu korvauksen maksamista verottomana päivärahana.
Tilinpäätöksistä ilmenee, että Frozen Flame Pictures ei maksanut lainkaan palkkoja Rendelin kuvausten aikaan käynnissä olleella tilikaudella. Tuotannon työryhmälle maksettiin palkkiotakin yhteensä vain 2 000 euron edestä. Palkkio on eri asia kuin palkka. Yleensä sillä tarkoitetaan ei työsuhteessa tehtyä työtä. Päivärahoja taas maksettiin yli 10 000 euroa.
Yksi työryhmän jäsenistä kuvailee Rendel-projektia uhkarohkeaksi ja palkitsevaksi.
Lähes kaikki haastateltavat kertovat, että kuvauksissa tehtiin pitkää päivää ja elokuvaa purkitettiin enemmän innolla kuin ammattitaidolla.
Moni kertoo, että suunnittelemattomuus näkyi ja esimerkiksi kuvauslistoja väsättiin viime tingassa.
Haastateltavat kokevat kiireen, kuormituksen ja vauhtisokeuden johtaneen potentiaalisiin vaaratilanteisiin.
Yhdeksän haastateltavista kertoo, että harjoittelijoiden määrä korostui Rendelin tuotantotiimissä. Haastateltavien mukaan harjoittelijat pistettiin vastuullisiin tehtäviin ilman kunnon ohjausta.
”Ilmaisia, halpoja ja alistuvia ihmisiä hyväksikäytettiin. Teetettiin kaikki mahdollinen, osasi hän sen tai ei.”
Tekijätiimissä heräsi kysymys: Laskettiinko ilmainen ja harjoittelijoista koostuva työvoima budjettiin täydellä palkalla tekevinä ammattilaisina?
”Kokonaista tuotantoa ei voi pitää pystyssä tuolla määrällä ilmaista työvoimaa. Syntyy vaaratilanteita, asiat hidastuvat.”
”Toiveikkuus hyvästä lopputuloksesta esti järjen käyttämisen, ja suostuimme suorituksiin, joihin ei olisi pitänyt.”
Yhtiön lakiasioiden hoitajan mukaan Norvannon tai Puustisen yhtiöillä ei ole tällä hetkellä ”avoimia nykyisiä tai entisiä työntekijöihin liittyviä asioita”, joten väitteet tulevat heille yllätyksenä. Lisäksi hän vakuuttaa sähköpostiviestissään, että pakkotyötä ei ole teetetty, vaan kaikki ovat olleet selvillä työsuhteidensa ehdoista.
Rendel sai ensi-iltansa syyskuussa 2017. Elokuva ei yltänyt katsojatavoitteisiin kotimaassa.
Rendelin kakkososaa alettiin kuvata Kainuussa syksyllä 2019. Tuottajat ilmoittivat sen budjetiksi 2,5 miljoonaa euroa.
Ylen haastateltavat kertovat, että osa työryhmästä ei halunnut lähteä enää seuraavalle kierrokselle rahoihin tai sopimuksiin liittyvien epäselvyyksien ja viiveiden vuoksi.
Ylen tutkimista tilinpäätöksistä selviää, että Frozen Flame Pictures ja Black Lion Pictures olivat jo ensimmäisen Rendelin kuvausten ja julkaisun aikana velkaa työryhmälleen.
Tekijöiden mukaan ilmoitettu miljoonabudjetti tuntui olevan vain ilmaa.
”Kuvauksissa oli koko ajan tunne, että rahat ovat minä tahansa päivänä loppu.”
Ylen haastattelemien henkilöiden mukaan kulisseissa tuotannon ja elokuvantekijöiden välille alkoi syntyä erimielisyyksiä.
Haastatellut kertovat kyselleensä puuttuvien rahojensa perään – saamatta vastauksia.
Osa kertoo puuttuneiden tai myöhästyneiden palkkojen ja korvausten aiheuttaneen heille henkilökohtaisia talousvaikeuksia.
”Sanottiin, että työtä pitää tehdä intohimosta, ei rahasta. Pelkällä rakkaudella on kuitenkin vaikea maksaa esimerkiksi vuokraa.”
”Rojaltit, joiden suuruusluokkaa annettiin ymmärtää siinä vaiheessa, kun elokuva oli ulkona ja myyntilukuja tiedossa, ovat jääneet lähes kokonaan maksamatta.”
Osa haastateltavista kertoo, että raha-asioiden yksityiskohdista tehtiin kirjallisten sopimusten sijaan mieluummin suullisia sopimuksia. Tekijät kertovat luottaneensa tuottajien sanaan.
Rendelin jatko-osaa ei ole julkaistu vielä tänäkään päivänä.
Monelle jäi kuva, että tuotannoissa erityisesti näyttelijät ja isot nimet pidettiin tyytyväisinä ja pimennossa ongelmilta.
Elokuvan ohjaaja Jesse Haaja lopetti uransa pettymyksen jälkeen. Rendel jäi hänen ensimmäiseksi ja viimeiseksi elokuvaohjauksekseen. Haaja kertoi Helsingin Sanomille ja Muropaketille kuvauksissa ilmenneistä ongelmista ja pettymyksestään. Haastatteluissa hän toteaa, ettei tiedä elokuvan kohtalosta.
Haaja kertoo Muropaketin haastattelussa, että käsikirjoitusta piti soveltaa koko ajan lennosta, koska sitä ei pystytty toteuttamaan sillä budjetilla ja aikataululla millä lopulta päädyttiin työskentelemään.
Haaja ei kommentoi asiaa Ylelle.
Ylen haastatteluissa ei noussut esiin Haajan toimintaan kohdistuvaa kritiikkiä.
Myös niin ikään väitetysti miljoonabudjetilla tehty toimintakomedia The Creeps on edelleen julkaisematta. Sen kuvausten aikana tuottajakaksikko paljasti Ylelle neuvottelevansa jopa yli 100 miljoonan euron elokuvatuotannoista.
Viime vuosina Miika J. Norvannon ja Timo Puustisen sisaryritykset ovat velkaantuneet kilvan toisilleen. Black Lion on ottanut vuosien varrella velkaa myös nuorten elokuvahankkeita pyörittävältä Versova Puu -yhdistykseltä, jonka hallituksen puheenjohtaja Norvanto on.
Ongelmat herättävät Norvannolle ja Puustiselle työskennelleissä kysymyksen:
”Jos ei kyetä maksamaan edes palkkoja, kuinka he taikovat kymmeniä miljoonia studiohankkeeseen ja elokuvaan?”
”Onko ymmärretty, että kun lähdetään tekemään suurelokuvia ja studiohanketta, sama meno ei voi jatkua? Ei harrastelijamaisuutta ja ammattimaisuutta voi enää niissä sekoittaa.”
Studiokylä ja suurelokuva muotigurusta
Yle uutisoi Miika J. Norvannon ja Timo Puustisen Sotkamoon sijoittuvasta elokuvastudiohankkeesta ensimmäistä kertaa lokakuussa 2020:
Samassa yhteydessä kerrottiin, kuinka Marvel-elokuvien ja Stranger Things -tv-sarjan visuaalisten efektien tuottaja on sitoutunut tuomaan tiimejään Vuokattiin.
Yle yritti tuloksetta saada yhteyden tuottajaan.
Vuokatissa ei vielä näy merkkejä hankkeen etenemisestä. Tontit Kajawoodille myynyt Sotkamon kunta purkaa parhaillaan rakennuksia, joiden paikalle Kajawoodin on tarkoitus rakentaa studiokylän hotelli.
Hotellin tontilta avautuu näkymä rinnepellolle, jonne on kaavoitettu paikka elokuvastudiolle. Sille tai hotellille ei vielä ole haettu rakennuslupia.
Kunnan asiakirjoista selviää, että studiokylän on toivottu vaikuttavan positiivisesti alueen elinkeinoelämään. Kaavaan on kirjattu Kajawoodin elokuvakylää palvelevia toimintoja, kuten kunto- ja lääkärikeskus, liikuntahalli ja päiväkoti. Alueelle on lisäksi kaavailtu kotieläinpuistoa laidunalueineen.
Suurten lupausten jatkumo ei ole katkennut tänäkään vuonna: Tuottajakaksikko on kertonut 200 uudesta työpaikasta ja Euroopasta saapuvista ammattilaisista.
Elokuvastudiohankkeen ympärille syntynyt hypekupla alkoi rakoilla pääsiäisenä, kun STT julkaisi hanketta käsittelevän artikkelin, joka kysyi: Jos väitetyt 1,5–2,5 miljoonan euron budjettien elokuvat eivät valmistu tai myöhästyvät jatkuvasti aiotusta, miten väitettyyn 40–50 miljoonan euron elokuvaan voi suhtautua vakavasti?
Miika J. Norvanto kommentoi STT:n juttua Kainuun Sanomille. Niukkaa tiedottamista Norvanto perustelee näin:
”Kun tehdään isoja asioita, meidän toimintamalli on se, että on kivempi näyttää kun asiat on valmiina.”
Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen on seisonut vahvasti hankkeen takana – ja seisoo edelleenkin. Hän perustaa luottamuksensa sille, että hankkeessa on oman kylän ihmisiä, jotka ymmärtävät toimintaympäristön.
– Keskustelut heidän kanssaan ovat vakuuttaneet minut siitä, että vaikka mittaluokka on iso, ovat suunnitelmat sellaisia, että ne varmasti pystytään toteuttamaan, sanoo Kilpeläinen.
Kilpeläinen kuulee Norvantoon ja Puustiseen kohdistuvista negatiivisista väitteistä ensimmäistä kertaa Ylen haastattelussa. Hän suhtautuu väitteisiin neutraalisti.
– En osaa tämän kuuleman perusteella ryhtyä syyttämään tai puolustelemaan ketään. Asiat eivät ole aiemmin kantautuneet korviini. Kunta ei ole asiassa osapuolena, joten meillä ei ole asiaan kantaa.
Ylen haastattelemat Norvannon ja Puustisen projekteissa työskennelleet henkilöt toteavat kuulevansa kunnanisien ja median sanoissa Norvannon äänen:
”Sotkamon päättäjät ja muut puhuvat, kuten hanke on heille myyty. Kaikki tuntuu Norvannon sanojen toistelulta.”
Onko sinulla lisätietoa jutun aiheesta? Voit ottaa yhteyttä toimittajaan: jonna.karjalainen@yle.fi