Etelä-Savon hyvinvointialueella avattiin keväällä haettavaksi kolme chat-sairaanhoitajan tehtävää digitaalisessa terveyskeskuksessa. Hakemuksia tuli 60.
– Kuin hoitajapulaa ei olisikaan, sanoo Etelä-Savon hyvinvointialueen sote-keskuspalvelujohtaja Mika Perttu.
Tehtäviin haettiin avosairaanhoidosta, esimerkiksi Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteistyöalueelta ja Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaavalta HUS-alueelta.
Etätyö ja uudet työnkuvat kiinnostavat, mutta kyse on myös organisoinnista ja työn johtamisesta, Perttu arvioi. Noin 100 euroa yleistä tasoa parempi palkkakaan ei hänen arvionsa mukaan asiaa selitä.
– Meillä on hyvä maine työnhakijoiden joukossa.
Sote-chatteja syntyy kuin sieniä sateella
Hyvinvointialueet vievät palveluitaan verkkoon, ja se muuttaa hoitoalan työnkuvia.
Pelkästään Etelä-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla on kevään aikana tuotu tarjolle parikymmentä sosiaali- ja terveydenhuollon chat-palvelua. Asiontikertoja niissä oli viime kuussa yhteensä kymmenisen tuhatta.
Tarkoitus ei ole säästää sillä, että asiakas laitetaan chattiin.
Mika Perttu, palvelujohtaja
Verkkopalvelun kautta ammattilaisen pakeille pääsee niin yleisterveyden, fysioterapian, mielenterveyden, suun terveyden kuin seksuaalineuvonnan asioissa. Kaikissa chateissa päivystää ammattilainen.
Suurin osa chat-asioinnista on sairaanhoitajan tekemää hoidon tarpeen arviointia.
100 miljoonaa soten digipalveluihin
Hyvinvointialueet kehittävät digikanaviaan hyvin erilaisista lähtökohdista ja pelissä on myös paljon euroja.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt hyvinvointialueille noin 100 miljoonaa euroa digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Rahoitus on myönnetty vuosille 2022–2025 osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Hyvinvointialueilla on myös aiempaa hankerahoitusta sekä omarahoitusta.
Digiasionnista löytyviä säästöjä on Mika Pertun mukaan tarkoitus siirtää muuhun toimintaan.
– Chatissa palvelu on 2–3 kertaa nopeampaa kuin puhelimessa. Silti tarkoitus ei ole säästää sillä, että asiakas laitetaan chattiin. Palveluna se vapauttaa kivijalka-aikoja niille asiakkaille, jotka niitä tarvitsevat, sanoo Mika Perttu sanoo.
Naapurit kulkevat omia polkujaan
Etelä-Savon hyvinvointialue sanoo olevansa chat-palvelun edelläkävijä, sillä se on yhdistänyt chat-hoitajien työn myös vastaanottotyöhön. Henkilötyövuosissa chat-palveluissa työskentelee 14 sairaanhoitajaa, mutta määrällisesti heitä on paljon enemmän.
– Osa hoitajista tekee esimerkiksi kaksi päivää viikossa vastaanottotyötä ja kolme päivää chat-palvelua, osa pelkkää chattia, kertoo Mika Perttu.
Naapurissa Keski-Suomen hyvinvointialueella digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus on järjestetty eri tavalla. Käytännössä sen työntekijät työskentelevät vain digikanavissa. Lisäksi keskus hoitaa tarvittaessa terveysasemien puhelinpalvelua.
– Meillä on katsottu, että alkuponnistus on tehtävä irrallaan ja sen jälkeen vietävä digitaaliset palvelut muuhun toimintaan, sanoo Keski-Suomen hyvinvointialueen digitaalisen OmaKS-sotekeskuksen palvelupäällikkö Sari Nurmivaara.
Hyvinvointialueet päättävät digiratkaisuistaan itse, koska niiden lähtökohdatkin ovat erilaisia, sanoo Suomen kestävän kasvun ohjelman hankepäällikkö Aija Lähdesmäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
– Luotetaan siihen, että alueilla tiedetään, miten palvelut kannattaa tuottaa. Hankesuunnitelmista paistaa läpi se, että toimintamalleja pitää muuttaa digipalveluiden myötä, Lähdesmäki sanoo.
Hoidatko terveysasioitasi chatissa? Kerro kokemuksistasi, keskustelu on auki 16.5.2023 klo 23 asti.