Samaan aikaan kun Säätytalolla neuvotellaan miljardien säästöistä, moni miettii, iskeekö leikkuri omalle kohdalle.
– Onko nyt ajatus, että työttömät ovat julkisen talouden epätasapainon ja kurimuksen syy. Meillä on yhä julkista keskustelua, että työttömät ovat laiskoja luusereita, tamperelainen Tuula-Maria Mattila sanoo.
Yli kolmekymmentä vuotta asiantuntija- ja esihenkilötöitä tehnyt Mattila joutui työttömäksi alkutalvesta yksityisestä kansanopistosta.
Toisenlainen näköalapaikka työelämään hänellä on ollut vuoden alusta Specia - Asiantuntijat ja esihenkilöt ry:n puheenjohtajana. Specia on Akavan erityisaloihin kuuluva jäsenyhdistys.
Kokoomuksen johtama hallitus aikoo kannustaa työttömiä nopeammin töihin ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhentämällä tai porrastamalla.
Tuula-Maria Mattila ei usko, että nykyinen ansiosidonnainen turva pitäisi työttömät kotona, ja sitä tulisi siksi heikentää.
– Jokainen keskipalkkainen voi ajatella, miltä tuntuu jos palkka laskee yhtäkkiä 50 prosenttia. Työttömyysturvallakin pitää tulla toimeen. En ymmärrä sitä ajatusta, että sitten perustoimeentulo pitäisi hakea useammasta luukusta.
Myös sosiaaliturvaa väistämättä leikataan, kun hallitusneuvottelijat hakevat kuuden miljardin sopeutusta ensi hallituskaudelle.
Professori: “Ei tarkoita katastrofia”
Miljardileikkauksista puhuttaessa alan professori muistuttaa kuitenkin mittasuhteista.
Suomessa käytettiin 78 miljardia euroa sosiaaliturvaan vuonna 2021. Niistä 42 prosenttia oli väestön ikääntymiseen liittyviä menoja, pääosin eläkkeitä.
Sosiaali- ja terveysmenot ovat kasvaneet pitkään enemmän kuin bruttokansantuote.
– Toki leikkaukset tarkoittavat notkahduksia menotasoihin, mutta ei se katastrofia tarkoita. Suurin osa järjestelmästä jatkaa perusrakenteltaan ennallaan, Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari sanoo.
Saari asettaa kuitenkin kaksi reunaehtoa. Eri leikkausten ei pitäisi osua samoihin ihmisryhmiin, eikä säästöjen tulisi ajaa väkeä työttömäksi, esimerkiksi aikuiskoulutuksen leikkausten vuoksi.
– 1990-luvulla tuli tämäntyyppisiä leikkauksia, että ihmiset saivat molemmille korville, professori sanoo.
Indeksijarrusta miljardin säästöt?
Sosiaaliturvan leikkauksista pöydällä lienevät ainakin etuuksien indeksikorotusten jäädytys ja asumistuki, sosiaalipolitiikan asiantuntijat arvioivat Ylelle.
– Kaikkein nopein toimi ovat sosiaaliturvan etuudet ja korvaukset. Ne ovat 80-prosenttisesti valtion rahoittamia ja nopeasti toimeenpantavissa, entinen Kelan pääjohtaja, sosiaalipolitiikan dosentti Elli Aaltonen sanoo.
– Poliittisesti helpointa on indeksien säätäminen. Kuumin kysymys on varmaan ikääntyvän väestön työeläkkeissä, professori Saari arvioi.
Indeksikorotusten jäädytys tarkoittaa, että etuuksia, kuten eläkkeitä ja työttömyysturvaa, ei korotettaisi hintojen nousun mukaan.
Kokoomus on tavoitellut indeksijarrulla miljardin euron säästöä.
Säästöä voi kuitenkin syödä se, että ihmiset hakevat indeksijarrun vuoksi toimeentulotukea, Elli Aaltonen huomauttaa.
Myös opiskelijoiden asumistuki leikkuriin?
Säästöjä etsitään erityisesti sieltä missä liikkuvat suurimmat rahat.
Yleistä asumistukea saa lähes 400 000 kotitaloutta, ja siihen kuluu yli kaksi miljardia euroa vuodessa.
Todennäköinen pääministeripuolue kokoomus on esittänyt, että asumistuesta voitaisiin säästää jopa puoli miljardia euroa.
Elli Aaltonen arvioi, että asumistuesta leikataan mahdollisesti nostamalla asiakkaan omavastuuta vuokrasta.
Hyväksyttävän suuruinen vuokra voisi määräytyä nykyisen kuntapohjan sijasta työssäkäyntialueen mukaan.
– Se tukisi myös työllisyyttä, Aaltonen sanoo.
Leikkauksen hankala puoli on se, että asumistuki on Suomessa kompensoinut perusturvaetuuksien eurooppalaisittain alhaista tasoa.
Myös opiskelijoiden asumistuen leikkaaminen erityisesti kesäajalta voi olla pöydällä, professori Saari arvioi. Se edellyttää Saaren mukaan työssäkäynnin ja asumistuen huolellista yhteensovittamista.
Rakentaako uusi hallitus “sosiaaliturvapalkin”?
Säästöä haetaan myös rakenteellisista uudistuksista.
Asiantuntijoiden mukaan uusi hallitus voi ryhtyä perusturvaetuuksien yhdistämiseen eli “sosiaaliturvapalkin” rakentamiseen.
Tarkoitus olisi karsia sosiaaliturvan byrokratia- ja lakiviidakkoa.
Nykyiset useat minimietuudet yhdistettäisiin lainsäädännössä yhdeksi samansuuruiseksi perusturvaetuudeksi. Poliitikot päättäisivät sen tasosta. Useat minimipäivärahat ovat nyt 30 euron päiväkorvauksen tasolla.
– Kun sairastuu, on työtön, työkyvytön, opiskelija, vanhempainvapaalla, niissä etuuksissa on nykyisin aika minimaaliset erot, Elli Aaltonen sanoo.
Etuuksia haettaisiin jatkossakin omilla syyperusteilla. Järjestelmä olisi kuitenkin yksinkertaisempi. Asiakas saisi etuusrahat aiempaa nopeammin. Säästöä tulisi todennäköisesti ainakin hallinnon kevenemisestä.
Professori Saari huomauttaa, että “sosiaaliturvapalkilla” on myös varjopuolensa.
– Kun palkki on kerran lukittu, sen nostaminen on varsin kallista, koska koko palkki nousee samanaikaisesti. Sille käy vähän samalla tavalla kuin lapsilisille.
Professori: “Ansiosidonnaisen leikkaus iskisi pahasti pienituloisiin”
Kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallitusneuvotteluissa Helsingin Säätytalolla puhutaan leikkauksien sijasta mieluummin kannustavasta sosiaaliturvasta.
Se tarkoittaa, että työtä on taloudellisesti kannattavampaa ottaa vastaan kuin elää sosiaalietuuksilla.
–Kokoomusta ja perussuomalaisia yhdistää vahva vastikkeellisuuden ja vahva aktivoinnin eetos, professori Juho Saari sanoo.
– Onhan meillä ollut velvoittavia sosiaaliturvan elementtejä tähänkin saakka, mutta ei ehkä työmarkkina-alueella niinkään, dosentti Elli Aaltonen sanoo.
Kokoomus on esittänyt että ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto puolitettaisiin nykyisestä 400 päivästä 200 päivään. Perussuomalaisille käynee ainakin ansiosidonnaisen porrastus niin, että sen taso laskisi työttömyyden kestäessä.
– Se on työmarkkinajärjestöjen kanssa neuvoteltavissa oleva asia. Näen sen yhtenä parhaimpana työllisyyttä lisäävänä keinona, dosentti Elli Aaltonen arvioi.
Samaan aikaan työttömien ohjausta tulisi viedä yksilöllisempään suuntaan, hän sanoo.
Professori Saaren mukaan ansiosidonnaisen leikkaus iskisi aika pahasti pienituloisiin palkansaajiin, joilla on epätyypillisiä työuria, osapäivätöitä ja soviteltuja päivärahoja.
– Kun osa ansiosidonnaisella olevista henkilöistä ei työllisty välittömästi, niin sitten pitäisi olla myös koulutuspolkua sen jälkeen.
Työttömiä alemman palkan ja koulutuksen töihin?
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on kaavaillut, että ansiosidonnaista leikkaamalla työttömät voisivat ottaa vastaan myös töitä, joissa on aiempia töitä pienempi palkka ja koulutusvaatimus.
– En näe sitä realistisena omalla kohdalla. Jos tällaiseen mennään, niin ihmettelen miten tällä yhteiskunnalla on varaa heittää osaaminen ja ammattitaito hukkaan, Tuula-Maria Mattila sanoo.
Hänen mukaansa seurauksena olisi myös turhautumista ja sen myötä työssä uupumista.
– Kyllä siihen yritysten ja organisaatioiden menestykseen työllistämisen edistämiseksi tarvitaan muut keinot kuin työttömyysturvan leikkaaminen, Mattila sanoo.
Hänen mielestään uuden hallituksen pitäisi ensi sijassa kitkeä työttömien leimaamista ja ikärasismia sekä sallia työttömille lisää vapautta opiskelussa, työnteossa ja yrittämisessä.
– Silloin se on kannustavaa työttömyysturvaa.
Lisäys 16.5. klo 16.38: Lisätty maininta, että Tuula-Maria Mattila on ollut vuoden alusta Specian puheenjohtaja. Hänen kommentejaan kuultiin myös artikkelista tehdyissä radio- ja tv-jutuissa.
Korjaus 19.5. klo 16.36: Specia on Asiantuntijat ja esihenkilöt ry. Jutussa oli aiemmin, että Specia on Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry.