Petteri Orpo (kok.) on asettanut tavoitteeksi, että työllisten määrää nostetaan seuraavalla hallituskaudella 100 000 henkilöllä.
Se on kannatettava ja samalla todella kova tavoite.
Työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyskehitys kääntyy loppuvuonna jopa laskuun. Koko vuoden osalta työllisyys kasvaa enää 5 000 henkilöllä, ja ensi vuonna työllisyyden kasvu jää tuhanteen henkilöön.
Vuonna 2025 työllisyys kasvaa ennusteen mukaan 18 000 henkilöllä.
Orpon työllisyystavoitteiden näkökulmasta ennuste on heikko. Uudelle hallitukselle on tarjolla inflaatiota, korkoja, jatkuvaa sotaa, hyytyvää ostovoimaa ja heikkoa kuluttajaluottamusta.
Taloudesta ei ole luvassa vetoapua. Viime vuosien jyrkkä kasvu hyytyy, ja kun hallituskausi kääntyy vuoden 2025 jälkeen loppusuoralle, alle neljäsosa työllisyystavoitteesta on koossa.
Toki koko työllisyystavoitteen idea on se, että hallitus ei nojaa vain talouden apuun – vaan vaikuttaa työllisyyteen omilla päätöksillään.
”Hirveän haasteellinen tavoite”
TEM:in alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen muistuttaa, että Suomessa on yhä monilla aloilla työvoimapula.
– Sata tuhatta työllistä on hirveän haasteellinen tavoite, mutta ei mahdoton. Meillä on paljon toimenpiteitä käytettävissämme, ja avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä yli 200 000. Se kertoo jotain siitä potentiaalista, hän sanoo.
Jos Suomessa on 200 000 avointa työpaikkaa, mistä tuleva hallitus löytää 100 000 työntekijää? Työllisyyden nostamisen keinoista Pylkkänen mainitsee ensimmäiseksi työperäisen maahanmuuton, työttömien aktivoinnin sekä työnvälityksen tehostamisen.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist painottaa näistä ensimmäistä.
– Tärkein työllisyystoimi on työperäinen maahanmuutto. Me voimme täällä Suomessa tehdä asioita, mutta emme saa valtavia määriä ihmisiä muutoin kuin hakemalla heitä ulkomailta. Väestörajoitteet Suomessa ovat niin merkittäviä.
Pylkkänen ja Appelqvist korostavat työperäistä maahanmuuttoa. Moni muukin asiantuntija pitää sitä Suomen kannalta keskeisenä kysymyksenä, mutta kokoomuksen hallituskumppani perussuomalaiset suhtautuu siihen kriittisesti.
Luvassa ”päätösperäisiä” työpaikkoja
Vaalikampanjan aikana on pidetty esillä esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämistä tai porrastamista. Muitakin niin kutsuttuja kannustinloukkuja tultaneen purkamaan, jotta ihmiset palaisivat nopeammin työmarkkinoille.
Asiantuntijat kuitenkin epäilevät, että tarjolla ei ole isoja yksittäisiä uudistuksia, jotka tuottaisivat merkittävän työllisyyden kasvun.
Tulemmekin todennäköisesti näkemään paljon pieniä toimenpiteitä, joista jokaisen kohdalla arvioidaan, mikä on muutoksen vaikutus. Näitä ”päätösperäisiä” työpaikkoja ynnättiin myös Marinin hallituskaudella.
Jos tavoitteet uhkaavat karata, hallituksilla on tapana sortua luovempaankin laskentaan. Orpo on lisännyt itselleen painetta jo etukäteen linjaamalla, että työllisyyttä ja kasvua tukevien uudistusten pitää olla ”VM:n verifioimia”, eikä mitään ”toivotaan toivotaan” -uudistuksia.
Edeltäjät onnistuivat
Moni piti Antti Rinteen (sd.) 60 000 ihmisen työllistämistavoitetta unennäkönä – mutta tavoite saavutettiin. Oppositioon suuntaavat demarit tulevat varmasti muistuttamaan tästä seuraavan neljän vuoden aikana.
Keskustalaiset lisäävät, että työllisyystavoite saavutettiin myös Juha Sipilän hallituskaudella.
Rimaa on nostettu jo kaksi kertaa ja nyt on Petteri Orpon hallituksen vuoro. Tiukassa paikassa Orpo voi muistuttaa, että trendi kääntyi jo ennen vallanvaihdosta. Talouden yleinen kuva oli kuitenkin hyvin tiedossa jo vaalikamppailun aikana.
Mistään yllätyksestä ei ole kyse.
Voit keskustella aiheesta 12.5. klo 23 saakka.