Valtion myöntää yrityksille yhä enemmän erilaisia energiatukia. Tukia saavat niin energiafirmat kuin sähköä käyttävät suuret tehtaat.
Työ- ja energiaministeriö TEM avasi äskettäin netissä toimivan palvelun, josta kuka hyvänsä voi tutkia yritysten saamia valtion tukia.
Yle tutki palvelua.
Valtio edistää vihreää siirtymää sadoilla miljoonilla.
Uusia tukilupauksia ovat saaneet viime vuosina erityisesti energiayhtiöt. Yle kertoi tällä viikolla, että viime vuonna suurimmat tukilupaukset oli saanut kaksi hyvin tienannutta kaupunkien energiayhtiötä, Vantaan Energia ja Helen.
Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius TEMistä vahvistaa havainnon.
– Viime vuosina tukien painopiste on kääntynyt energiatoimialan puolelle.
Rothovius kertoo, että asia johtuu Suomen ilmastotavoitteesta ja vihreästä siirtymästä, jota halutaan vauhdittaa.
Kuntien energiayhtiöt vaihtavat puuhun ja päästöttömiin
Sähköntuottajat puskevat verkkoon suurimmaksi osaksi päästötöntä sähköä. Nyt myös fossiilisia polttoaineita käyttäneet enimmäkseen kuntien energialaitokset ovat siirtymässä päästöttömiin tai päästöttömiksi laskettaviin energian lähteisiin.
Usein kuntien energiafirmojen vaihtoehto hiilelle, öljylle ja turpeelle on suuri puuta tai jätteitä polttava laitos.
Oulun energia sai arvokkaan lupauksen
Alla olevasta kuvasta selviää, mille yrityksille valtio on myöntänyt erilaisia tukilupauksia vuosina 2020–2022.
Suurin osa viiden kärjessä olevista yrityksistä on saanut energiaan liittyvää tukea.
Oulun energialle on myönnetty mahdollisuus jopa yli 100 miljoonan euron tukeen. Summa on arviolaskennan tulos ja todellinen maksettava summa määräytyy sähkön hinnan mukaan.
Tähän mennessä kyseistä tukea ei ole maksettu vielä lainkaan Oulun energialle, kerrotaan Temistä.
Oulun Energia on kunnallinen energiayhtiö ja sen uusi metsähaketta polttava biovoimalaitos on päässyt 12-vuotisen tuotantotuen piiriin.
Yrityksen suuri biopolttolaitos Laanilan alueella Oulussa on hyväksytty tuotantotuen piiriin vuonna 2020.
Tuki vastaa paljon puhuttua tuulivoimatukea. Vastaavaa tukea maksetaan myös puuhaketta polttaville laitoksille juuri vihreän siirtymän nimissä.
Oulun energialle myönnetty tuki on tässä vaiheessa arvio. Kun sähköstä saa korkeaa hintaa vapailta markkinoilta, tuki on pieni.
Muut energiayritykset, listan kakkos- ja kolmossijalla, ovat saaneet tukea investointeihin, jotka edistävät siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista.
Metsäyhtiö saa tukea energian kuluttamiseen
Metsäyhtiö UPM puolestaan saa tukea, joka liittyy hiilidioksidin päästökauppaan. Kun yritykset joutuvat maksamaan hiilidioksidipäästöistä, oletetaan sen korottavan sähkön hintaa. Valtio tukee sen vuoksi paljon energiaa käyttäviä teollisuuslaitoksia, kuten sellu- ja kartonkituotantoa ja metalliteollisuutta.
Energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä tukia on kasvattanut koronan jälkeen Euroopan Unionin laajuinen elpymistukiraha eli RRF. TEMin alaisen yritystukien tutkimusjaoston selvityksen mukaan se on kasvattanut energiaan liittyviä tukia 515 miljoonalla.
Varmaa näyttöä joka tuen toiminnasta ei ole
Taloustieteen työelämäprofessori Marita Laukkanen Tampereen yliopistosta on perehtynyt työurallaan energia-alan tukiviidakkoon. Hän suhtautuu kriittisesti energian tuottajille ja käyttäjille maksettuihin tukiin.
– Meillä ei ole tutkimustietoa siitä, että mitä vastinetta näille rahoille on saatu, Laukkanen sanoo puhelinhaastattelussa.
Laukkanen pitää perusteltuna vihreän siirtymän tukemista silloin, kun tuella pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja tukemaan uudenlaisten tekniikkojen tuloa markkinoille.
Työelämäprofessori Laukkasen mielestä valtion myöntämiä tukia energiafirmojen vihreän siirtymän hankintoihin olisi syytä tutkia.
– Tehdäänkö näillä tuilla sellaisia investointeja, joita ilman tukia ei olisi tehty vai tekisivätkö yritykset ne muutenkin ja vain rahastavat tuet, Marita Laukkanen kysyy.
Taloustieteilijä Laukkanen pitää tärkeänä, että yhteiskunta maksaa tukia vain tapauksissa, joissa ne tuovat jotain lisäystä yhteiseen hyvään. Ne eivät saisi pelkästään pulskistaa firman kassaan, vaan edistää yhteiskuntaa laajemminkin.
Marita Laukkasen lisäksi TEMin Anne Rothovius kaipaa yhä enemmän tutkittua tietoa siitä, saiko veronmaksaja erilaisia energiatuille vastinetta.
Valtio maksoi metsäyhtiöille ja laivaliikenteelle
Myönnettyjen tukien lisäksi kannattaa katsoa, kenelle valtio on maksanut tukea viime vuosina.
Tukien saajana kärjessä komeilee metsäyhtiö UPM. Se käyttää paljon energiaa tehtaissaan ja saa esimerkiksi kompensaatiota päästökaupan tuomista epäsuorista kustannuksista.
Kompensaatiotukea maksetaan energian käytön mukaan. Kyseinen tuki on muuttunut vuoden 2022 alusta energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistueksi ja se edellyttää investointeja.
Marita Laukkanen suhtautuu kompensaatiotukiinkin kriittisesti siksi, että tarkkaa tutkimustietoa hyödyistä ei ole.
– Ei tiedetä, paljonko päästökauppa todellisuudessa todellisuudessa sähkön hintaa.
Maksetuista tuista on mahdoton puhua ilman laivaliikenteelle maksettavaa tukea.
Viihdepalveluistaan tunnetut laivayhtiöt saavat lähes 100 miljoonan euron potin vuosittain. Valtio pitää laivaliikenteen tukemista tarpeellisena huoltovarmuuden takia.
Poistettu virheellinen väite siitä, että Marita Laukkanen olisi johtanut TEM:n yritystukien tutkimusjaostoa, 19.5.2023 kello 9:55.
Katso täältä Yle Aamun jälkipörssin keskustelu siitä, miksi yritystuet suututtavat kansalaisia.
Aiheesta voi keskustella lauantaihin 20.5. kello 23 saakka.