1990-luvun lama on vaikuttanut pitkäkestoisesti suomalaisten terveyteen, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.
Master of Science Rand Jarroch esittelee väitöskirjassaan, kuinka lama-aika ja sen taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat ovat näkyneet laman jälkeisinä vuosikymmeninä suomalaisten terveydentilassa.
Naisilla kohosi sydän- ja verisuonitautien riski, miehillä eturauhassyövän riski. Miehillä myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve kasvoi laman jälkeen.
Aiemmat tutkimukset ovat jo osoittaneet, että talouslamat koettelevat ihmisten mielenterveyttä. Fyysisen terveyden vaikutukset tunnetaan huonommin. Talousvaikeuksien tarkastelu on myös aiemmin kohdistunut lähinnä työttömäksi jääneisiin ja rajoittunut lyhyeen seuranta-aikaan.
Talouskriisissä syytä panostaa väestön terveyteen
Päähuomio Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa oli laman mahdollisissa yhteyksissä sydän- ja verisuonitautien, syöpien sekä sairaalahoitoa vaatineiden mielenterveys- ja päihdeongelmien ilmaantuvuudessa.
Tutkimukseen osallistui 1800 itäsuomalaista, jotka olivat laman aikaan keski-iässä tai saavuttamassa eläkeiän.
Osallistujille tehtiin perusteelliset terveystarkastukset. Lisäksi heiltä kysyttiin muutama vuosi laman jälkeen, olivatko he tai heidän perheensä kokeneet taloudellisia tai muita vaikeuksia laman vuoksi.
Osallistujien terveydentilaa ja sen kehittymistä on seurattu koko 2000-luvun ajan valtakunnallisilla terveysrekistereillä.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että talouskriiseistä saattaa seurata ennakoimatonta terveystaakan lisääntymistä väestössä, joka on altistunut talousvaikeuksille.
Tutkijoiden mukaan talouskriisin kuten laman aikana sekä sen jälkeen on syytä panostaa väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin.
Master of Science Rand Jarrochin väitöskirja Economic Recession and Non-communicable Diseases: A Population-based Cohort Study From Eastern Finland tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa 26. toukokuuta.