Yle kertoi torstaina Tapiolan siltaonnettomuudessa vakavia vammoja saaneesta 15-vuotiaasta helsinkiläispojasta, joka ei tiedä pääseekö enää tänä keväänä takaisin kouluun.
Pojan äiti kertoi olevansa huolissaan pojan tulevaisuudesta. Hän toivoi, että pojalle tarjottaisiin enemmän yksilöllistä, henkistä apua.
Kalasataman koulun rehtorin mukaan kriisiapua on tarjottu onnettomuuspäivästä lähtien sekä koululla yhteisöllisesti niille, jotka eivät olleet onnettomuudessa ja niille, jotka olivat.
– Jo onnettomuuspäivänä ensimmäinen kriisiyksikkö jalkautui koululle, ja heti seuraavana päivänä järjestettiin henkilöstölle tilaisuus, ja selvitettiin kriisiavun tarve, kertoo rehtori Kati Pennanen.
SPR:n ja kirkon henkisen avun työntekijöitä on yhä koululla.
Wilma-viestit ovat lähteneet koteihin vain suomeksi
Rehtorin mukaan vain osa siltaonnettomuuden uhreista on palannut kouluun.
Väliaikaisen kävelysillan romahduksessa Tapiolassa loukkaantui 27 ihmistä, joista 24:n uhrin vammat vaativat sairaalahoitoa. Suurin osa sairaalaan joutuneista oli alaikäisiä koulun oppilaita.
Rehtori vakuuttaa, että myös kotona oleville nuorille ja heidän vanhemmilleen on tarjottu apua.
– Koululta on lähtenyt erittäin huolellisesti kriisiryhmän kanssa yhdessä laaditut viestit, joissa on kaikki tiedot ja yhteystiedot, joihin vanhemmat voivat olla yhteydessä, Pennanen sanoo.
Wilman kautta koteihin lähteneet tiedotteet ovat tosin olleet suomen kielellä, vaikka uhrien joukossa on myös maahanmuuttajataustaisia perheitä.
– Meillä on ollut tulkki mukana vanhemmille järjestetyissä tilaisuuksissa, ja olen auttanut puhelimessa myös englannin kielellä vanhempia, rehtori sanoo.
Pennanen myöntää, että kaikkiin perheisiin ei olla välttämättä pystytty olemaan niin hyvin yhteydessä kuin perheet olisivat toivoneet, koska kyseessä on suuronnettomuus ja uhreja on niin paljon.
Koulun rehtori sanoo, että jos joku perhe tuntee, ettei ole saanut tarpeeksi apua, kouluun kannattaa olla yhteydessä.
– Jos tuntuu, että tässä kaikessa hässäkässä on jäänyt tiedon ulkopuolelle, aina voi ottaa kouluun yhteyttä. Koulu välittää tietoa eteenpäin, koska me toimimme äärimmäisen tiiviissä yhteistyössä kaikkien muiden avun tarjoajien kanssa, Pennanen sanoo.
Täyttä varmuutta kriisiavun tavoittamisesta ei ole
Kalasataman koulun rehtorin mukaan myös sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät ovat olleet yhteydessä kaikkiin onnettomuudessa mukana olleisiin vanhempiin.
Sosiaali- ja kriisipäivystys ottaa yhteyttä onnettomuudessa mukana olleisiin tai heidän läheisiinsä mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen. Suuronnettomuudessa tilanne on erilainen. Ensisijaisena tulevat pelastustoimenpiteet ja potilaiden hoito ja sen jälkeen on aika kriisiavun tarjoamiselle.
– Apua on tarjottu yhteisöllisesti koululle ja sitä pyritään tarjoamaan kaikille onnettomuuteen joutuneille yksilötasoisesti mahdollisimman selkeäsanaisesti, kertoo Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystyksen johtava kriisityöntekijä Riikka Hämäläinen.
Hän kertoo, että kaikkia on yritetty tavoittaa.
– Jos emme tavoita kaikkia ensimmäisten päivien aikana, jatkamme tavoittamista puhelimitse. Tässä suuronnettomuudessa on ollut valitettavasti ollut haasteita saada kaikki heti kiinni.
Hämäläinen toteaa, että joskus vanhemmilla voi olla shokkitilanteessa vaikeuksia vastaanottaa tarjottua apua, tai voi olla, että avun tarjoaminen on voinut mennä ohi kaikessa kiireessä ja hädän keskellä.
Kaupunki on kuitenkin velvollinen tarjoamaan tämänkaltaisessa onnettomuudessa kriisiapua jokaiselle onnettomuuden uhrille.
Osa uhreista maahanmuuttajataustaisia ja erityislapsia
Onnettomuuden uhreissa on monenlaisia nuoria, kuten maahanmuuttajataustaisia ja erityislapsia. Tämä vaikuttaa Hämäläisen mukaan siihen, millaista tuen pitää olla.
– Apua räätälöidään kunkin yksilön tarpeen mukaisesti, Hämäläinen vakuuttaa.
Akuuttia kriisiapua tarjotaan vuoden ajan onnettomuudesta, myös tässä tapauksessa. Sen tehtävänä on juuri pyrkiä ehkäisemään nuoren traumatisoitumista.
– Akuutilla kriisityöllä pystytään ehkäisemään traumatisoitumista, ja se kestää yleensä ensimmäisen vuoden tapahtuneesta.
Jos joku onnnettomuuteen joutunut tarvitsee pidempiaikaista terapiaa, sen saaminen voi olla pidempi prosessi.
– Jos joku heistä tarvitsisi traumaterapiaa, niin siihen tarvitaan lääkärin lausunto ja sitä aletaan Kelan kautta hakemaan, Hämäläinen sanoo.
Hämäläisen mukaan nyt olisikin tärkeää, että lapsille ja nuorille jää sellainen tunne, että heistä välitetään.
– Nuorten tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että heille jää tunne, että aikuiset, vanhemmat, koulu ja yhteiskunta on kannatellut heitä tämän onnettomuuden yli.
Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystyksen johtava kriisityöntekijä Riikka Hämäläinen muistuttaa että kriisipäivystyksen numeroon 09 310 44222 voi soittaa milloin tahansa.
– Apua on tarjolla ja perheitä ei jätetä yksin. Toivoa on.