Aki Kaurismäki palasi Cannesin punaiselle matolle Kuolleet lehdet -elokuvan ensinäytökseen orastavasti tanssahdellen

Aki Kaurismäen ohjaama Kuolleet lehdet kilpailee Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnosta Kultaisesta Palmusta.

Annastiina Heikkilä
Annastiina Heikkilä

CANNES

Cannesin elokuvajuhlien suuri suomalaispäivä oli maanantaina, kun Aki Kaurismäen viimeisin elokuva Kuolleet lehdet esitettiin iltapäivällä ensi kertaa kansainväliselle yleisölle. Kaurismäen käsikirjoittama, ohjaama ja tuottama elokuva nähdään Cannesin kilpasarjassa, jossa se tavoittelee himottua Kultaista palmua.

Kaurismäki nähtiin Cannesin punaisella matolla yhdessä puolisonsa Paula Oinosen, Kuolleet lehdet -elokuvan pääosien esittäijen Jussi Vatasen ja Alma Pöystin sekä elokuvan tuottajien Misha Jaarin ja Mark Lwoffin kanssa.

Ohjaaja lähestyi punaisella matolla hetkeksi valokuvaajia, ja otti muutaman irtonaisen askeleen Olavi Virran laulun siivittämänä.

Lempeää tragikomediaa kuvataan Kaurismäen työläistrilogian neljänneksi osaksi. Sen pääosia esittävät kovassa nosteessa olevat näyttelijät Pöysti ja Vatanen, jotka työskentelevät Kaurismäen kanssa nyt ensi kertaa.

Kaurismäen elokuva sai maailman ensi-iltansa alkuillasta kuuluisassa Grand Théâtre Lumièressa, jonne sen tekijäryhmä käveli salamavalojen räiskeessä punaista mattoa pitkin.

Kultaisesta palmusta kisaa Cannesissa yhteensä 21 elokuvaa ja mukana kilpailussa ovat muun muassa sellaisia nimiä kuin Wes Anderson, Alice Rohrwacher, Hirokazu Kore-eda ja Wim Wenders.

Kuolleet lehdet on Cannesin ohjelmiston ainoa pohjoismainen pitkä elokuva.

Nainen ja mies elokuvateatterin julistekaapin edessä.
Alma Pöysti ja Jussi Vatanen ovat Kuolleissa lehdissä ensi kertaa Kaurismäen ohjauksessa. Kuva: Malla Hukkanen / Sputnik

Festivaalin johtaja Kaurismäki-fani

Elokuvafestivaalin johtaja Thierry Frémaux on suuri Kaurismäki-fani.

Huhtikuussa Pariisissa pidetyssä ehdokkaiden julkistamistilaisuudessa Frémaux muisteli Kaurismäen vuoden 2002 Cannes-vierailua. Tuolloin Kaurismäki intoutui twistaamaan punaisella matolla ja vitsaili juryn silloiselle puheenjohtajalle, amerikkalaisohjaaja David Lynchille.

Kaurismäki pysyy kapinalliselle tyylilleen uskollisena tälläkin kertaa. Hän on muun muassa ilmoittanut, ettei hän anna lainkaan haastatteluja millekään medialle, mikä on Cannesissa poikkeuksellista.

Kansainvälistä yleisöä Kaurismäen vähäsanaisuus ei välttämättä haittaa. Ainakin se vahvistaa suomalaisen ohjaajatähden lakonista ja tarkkaan harkittua julkisuuskuvaa, joka vetoaa laajemminkin ranskalaisiin.

Suomalainen outous kiinnostaa

Kaurismäki myös istuu Suomen brändiin mitä parhaiten. Euroviisujen Käärijä-huuma on osaltaan nostanut outona ja eksoottisena pidetyn Suomen vetovoimaa – ja Kaurismäki jatkaa tarinaa villistä ja kuvia kumartelemattomasta pohjoisesta maasta.

Kaurismäen pitkää uraa ja humaania katsetta arvostetaan täällä Cannesissa suuresti, josta osoituksena on jo viides elokuva festivaalin pääsarjassa.

Sopivaa on sekin, että Kuolleet lehdet -elokuvassa kuultavat Maustetytöt esiintyvät myös Cannesissa. Kontrasti Maustetyttöjen vähäeleisen musiikin ja Rivieran iltapukuglamourin välillä on herkullinen.

Maustetytöt keikalla Cannesin elokuvajuhlilla.
Maustetytöt esiintyivät Cannesissa sunnuntaina. Kuva: Juha Nurminen / Yle

Kultainen palmu jaetaan tulevana lauantaina 27. toukokuuta. Haittaa ei liene siitäkään, että tuomaristoa johtaa tänä vuonna oudon huumorin ystävä ja luokkayhteiskunnan raadollinen kuvaaja, ruotsalainen ohjaaja Ruben Östlund.

Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä -elokuva kilpaili Cannesissa vuonna 2002 ja voitti tuolloin festivaalin kakkospalkinnon Grand Prix’n. Kakkospalkinnon on voittanut myös Juho Kuosmasen Hytti numero 6 vuonna 2021.

Puolet leffoista nähty

Nyt kun festivaalilla on ehditty nähdä noin puolet pääsarjan elokuvista, kriitikoiden listan kärjessä ovat keikkuneet Jonathan Glazerin holokaustidraama The Zone of Interest ja Todd Haynesin psykologinen tutkielma May December. Tämän viikon aikana selviää, onnistuuko Aki Kaurismäki kirkastamaan aiemmin voittamansa kakkospalkinnon, ja tuomaan Suomeen ensimmäisen Kultaisen palmun.

Toistaiseksi festivaalin suurimman kohun on herättänyt Johnny Deppin paluu parrasvaloihin hänen maineensa tahranneen avioero-oikeudenkäyntinsä jälkeen.

Ranskalasohjaaja Maïwennin elokuvan Jeanne du Barryn lopuksi festivaaliyleisö palkitsi Deppin seitsemän minuuttia kestävillä suosionosoituksilla.