Väylävirasto harkitsee sulkevansa Suupohjan radan. Radan sulkeminen ajoittuisi vuodelle 2024.
Väylävirasto on tehnyt kuntokartoituksen Suupohjan radan eli Seinäjoen ja Kaskisten väliselle rataosalle. Kartoituksen perusteella korjaustarpeet ovat merkittävät.
Radan korjaamisen alustava hinta-arvio on 240 miljoonaa euroa sisältäen radan sähköistyksen.
Suupohjan 113 kilometriä pitkän rataosuuden liikennemäärät ovat vähäiset.
Liikennemääristä johtuen lisäinvestoinneille ei ole ollut perusteluja ja viime vuosina Suupohjan rataa on ylläpidetty erillisellä lisärahoituksella.
Suurimmat ongelmat Väyläviraston mukaan ovat 1900-luvun alussa rakennetuissa silloissa, joita rataosalla on 35.
Seinäjoen, Kortesmäenojan, Paloluoman, Kyrönjoen, Nenättömänluoman, Perälän ja Närpiönjoen ratasillat ovat huonokuntoiset ja vaativat joko uusimista tai peruskorjausta.
Radan mitoitus on tehty aikanaan aivan erilaiselle liikenteelle vanhan merenpohjan päälle. Radalla sijaitsee 166 tasoristeystä. Turvallisen liikennöinnin varmistamiseksi radalle on tällä hetkellä asetettu paino- ja nopeusrajoitus.
Ei vaikuta Metsä Boardin suunnitelmiin
Metsä Board on suunnitellut rakentavansa taivekartonkitehtaan Kaskisiin.
Tehtaan investoinnin on arvioitu olevan noin miljardi euroa, ja sen arvellaan työllistävän 200–300 ihmistä.
Metsä Boardin toimitusjohtaja Mika Joukion mielestä Väyläviraston kartoitukset eivät tarkoita vielä, että Suupohjan radan kohtalo olisi sinetöity.
– Meidän ymmärryksemme on, että mitään päätöstä radan sulkemisesta ei ole tehty vaan tarkennettu vain kustannusarviota.
Mikäli Väylävirasto päättäisi kuitenkin sulkea Suupohjan radan, sillä ei olisi välitöntä vaikutusta Metsä Boardin suunnitelmiin.
– Esisuunnittelu asian eteenpäin viemiseksi jatkuu. Päätös tehtaasta tehdään aikaisintaan ensi vuonna, Joukio toteaa.
Yhtiö joutuisi hänen mukaansa toki miettimään, millä tavalla tavaraa kuljetettaisiin tehtaalle ja sieltä pois. Todennäköisin vaihtoehto on rekkaliikenne.
– Jos kartonkitehtaasta tehdään päätös, rata on meille tärkeä, mutta ei elintärkeä.
Radan sulkeminen olisi kuitenkin yhtiölle pettymys.
– Ilmaston ja turvallisuuden kannalta rata on hyvä tarkaisu.
Joukion mukaan on vielä liian aikaista sanoa, osallistuisiko Metsä Board radan kunnostuskustannuksiin.
”En minä vielä tästä kirvestä kaivoon heittäisi”
Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen toiminnanjohtajana toimiva Jorma Vierula kuulee Väyläviraston uutisesta Yleltä.
– Tämä on aikamoinen yllätys. Olen ollut tietoinen, että Väylävirasto on tehnyt ratasiltojen erikoistarkastusta tänä keväänä ja tulokset tulisivat nyt kesällä. Ilmeisesti tämä on sen seurausta ja johtopäätöstä.
Vierulan mukaan tiedossa on ollut, että alkuperäiset rautatiesillat ovat elinkaarensa loppupäässä.
– Tässä kuitenkin pitäisi ottaa huomioon Metsä Boardin kartonkitehtaan suunnittelu, jonka investointipäätöstä odotetaan vuonna 2024. Keskeisenä sen tulolle on Suupohjan rata. Uskon, että tämä saa aikaan suurta keskustelua.
Vierula sanoo, että taistelu radan puolesta jatkuu.
– En minä vielä tästä kirvestä kaivoon heittäisi.
Matkalta tavoitettu Kaskisten kaupunginjohtaja Markku Lumio yllättyi myös tuoreesta Väyläviraston suunnitelmista. Hän antaa kiitosta Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistykselle kovasta työstä.
– He ovat lobanneet rataa hallitusneuvottelijoille. Kaikki tietävät, että Kaskisiin on tulossa hyvin suurella todennäköisyydellä suuri investointi, Lumio kertoo ja uskoo, ettei taistelu ole vielä ohitse.
Kaskisten sataman toimitusjohtaja: Ei ole mitään uutta Väylävirastolta
Kaskisten sataman toimitusjohtaja ja Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen varapuheenjohtaja Patrik Hellman ei ole yllättynyt Väyläviraston raportista.
– Tämä on sanottu joka kerta, kun tällainen kysely on tehty, joten en ole yhtään yllättynyt. Tätä on jatkunut kymmenen vuotta, ja joka vuosi olemme onnistuneet vastustamaan heidän näkemyksiään ja saamaan jatkoaikaa.
Hellman myöntää, että rata on huonossa kunnossa, mutta on eri mieltä siitä, ettei sitä kannattaisi korjata. Varsinkin kun otetaan huomioon Metsä Boardin suunnitelmat Kaskisten uudesta kartonkitehtaasta.
– Rataa tarvitsevaan Kaskisiin tulee todennäköisesti miljardin euron investointi. Lisäksi Kaskisten satama on TEN-T-satama, joka vaatii toimivan rautatien.
Niin kauan kuin ei ole tehty päätöstä sen sulkemisesta ja asiat ovat auki, jatkamme työtä
Patrik Hellman
Hellmanin mukaan rautatien liikennemäärät ovat lisääntyneet ja Kaskisiin kulkee keskimäärin yksi juna päivässä. Esimerkiksi selluloosatehdas ottaa puunsa kotimarkkinoilta ja se tulee kaupunkiin suurelta osin rautateitse.
– Pitäisikö koko liikenne nyt ajaa kumipyörillä Kaskisiin. Se on vastoin kaikkia vihreitä arvoja, joihin yritetetään pyrkiä koko ajan. Se on hyvin outoa.
Hellman huomauttaa, että pallo on tuttuun tapaan poliitikkojen käsissä. Tiivis yhteydenpito hallitusneuvottelijoihin jatkuu.
– Niin kauan kuin ei ole tehty päätöstä sen sulkemisesta ja asiat ovat auki, jatkamme työtä. Viimeistä sanaa ei ole sanottu.
Aiheesta voi keskustella torstaihin 25. toukokuuta kello 23 asti.